5 vinkkiä Lissaboniin

Euroopan lounaiskolkassa sijaitseva Lissabon on kaupunki, joka hurmaa värikkäästi kaakeloiduilla taloilla, rennolla tunnelmalla ja romanttisen ränsistyneellä ilmeellä. Historia huokuu jokaisesssa kadunkulmassa, samoin huokuu aitous ja ilo. Lissabon on hyväntuulinen kaupunki, johon on helppo rakastua.

Lissabonia kauemmas ei Euroopassa matkatessa juurikaan pääse. Lento kestää viitisen tuntia Helsingistä suoranakin, eikä suoria lentoja ole samaan malliin kuin moneen muuhun Euroopan pääkaupunkiin. Ehkä tulevaisuudessa on, sillä Lissabon – ja Portugali ylipäätään – on nyt kaikkien kiikarissa. Ymmärrän hyvin miksi. Vietin Lissabonissa vain muutaman päivän, joista valtaosan työn ääressä, ja silti ihastuin kaupunkiin valtavasti.

Kovin kattavaa kaupunkiraporttia en neljän päivän (tai no viiden, sillä paluulennon kanssa oli pientä säätöä) perusteella voi tehdä, mutta viisi vinkkiä Lissaboniin haluan jakaa. Jos Portugali matkakohteena muutenkin kiinnostaa, kannattaa seurata Campasimpukan juttusarjaaheidän parin viikon tourilta.

Mercado da Ribeira & Time out market

Mercado de Ribeira on foodien päiväunikohde. Kaksiosaisen hallin toinen puoli on kauppahalli, ja toisessa osassa on rento ja hyvätasoinen ravintolamaailma, Time out market, jonka neljästäkymmenestä ravintolastajokainen löytää varmasti sopivaa syötävää. Lounaspaikaksi se on täydellinen, mutta pitkä illalliset söin mielummin rauhallisemmassa paikassa, vaikka viehättävä paikka oli iltatunnelmassakin.

Viimeisenä päivänä olin liikkeellä lounasaikaan tuplakollegani, Kokkeillaan-blogin Kotiharmin kanssa. Kumpikaan ei ollut perehtynyt Ribeiran ravintolatarjontaan, joten menimme vaiston – ja usein hyväksi todetun jonomittarin – varassa. Ja söimme parasta mustaa risottoa ikinä. Myös viinisuositus oli täydellinen. Jälkikäteen selvitimme, että Alexandre Silva on Michelin-kokki, jonka Loco-ravintolapaistattelee tähtitaivaalla (*). Loco sijaitsee lähellä Basílica da Estrelaa (ks. alla ”Raitiovaunu 28”). Myös muiden ravintoloiden annokset näyttivät mahtavilta.

 

Alfama – kaupungin hurmaavimmat kujat

Alfama on kapeiden kujien ja värikkäiden talojen kaupunginosa, jota ei kannata missata. Lissabonin vanhimmalla alueella, ikään kuin vanhassa kaupungissa, ei toki sesonkiaikaan tarvitse olla ainoa turisti, mutta on Alfama täynnä paikallistakin elämää pyykkeineen ja sekatavarakauppoineen. Tiistaisin ja lauantaisin Alfamassa on turistit ja paikalliset yhdistävä kirppis.

Aivan kukkulan laella on São Jorgen linna, jonka puutarhasta ja torneista on upeat näkymät halki kaupungin. Linnalta kannattaa laskeutua kohti Alfaman ydintä, pikkuruisia kujia ja ravintoloita. Aurinkoisena päivänä talojen varjossa on leppeä kulkea. Illalla paikalliset mummot myyvät katujen varsilla paikallista hapankirsikkalikööriä, Ginjaa (Ginjinha), ja ravintolat tarjoavatmereneläviä kaduilla ja sisäpihoilla. Joka toisella kulmalla soi fado, portugalilainen kansanmusiikki, joka kuulema on syntynyt nimen omaan Alfaman kaduilla. Toukokuun lopussa siellä täällä kuului vasaran kilke, kun kesäkuun puolen välin tienoille huipentuvaa St. Anthonyn päivän karnevaalia jo valmisteltiin. Silloin koko kaupungista tulee – Alfama etunenässä – grillattujen sardiinien, tanssin ja ilonpidon areena.

Raitiovaunu 28

Raitiovaunu 28 on klassikkoreitti, joka kulkee Alfaman halki, mutkittelee läpi keskusta-alueen, kolkuttelee hitaasti mäkiä ylös ja jarrut kirskuen alas aina huikaisevan kauniille Basílica da Estrelalle (rak. 1790) saakka. Vaunussa oleva merkintä ”älä laita päätä ulos ikkunasta” kannattaa ottaa tosissaan – ratikka todella kulkee paikoin seinänvieriä hipoen. Matka yhden vaunun mittaisella vanhalla ratikalla on elämys on sinänsä, ja reitillä näkee läpileikkauksen kaupungista. 

Belem ja autenttinen Pasteis de Nata

Kun kysyin foodie-ystäviltäni vinkkejä Lissaboniin, huutivat kaikki kuorossa: Pasteis de Nata. Paikallinen leivos on pieni ja kermainen, täydellinen kahvin kanssa nautittuna varjon alla, ja vielä täydellisempi puistossa syötynä kukkivan puun katveessa. Rapea pohja ja samettisen pehmeä sisus ovat mainio yhdistelmä.

Kaikkein autenttisimman Pastel de Natan – tai aivan tarkasti sanottuna Pasteis de Belemin – saa Belemissä, hieman Lissabonin keskustan ulkopuolelta Pasteis de Belem -kahvilasta (pääkadulla). Jono kertoo kyllä, mikä on oikea kahvila. Raitiovaunu nro 15 vie keskustasta Belemiin, joka on muutenkin näkemisen arvoinen kaupunginosa.

 

Pinkki katu

Pinkille kadulle (Rua Nova do Carvalholle eli The Pink Street) eksyin ensin vahingossa, sitten tahallaan. Aiemmin pinkki katu oli päivisin kalastajien ja öisin ilotyttöjen valtakuntaa, mutta nykyisin se on rentojen ravintoloiden ja baarien katu. Pinkki katu on mainio illallis- tai illanviettopaikka. Täällä baarit ovat kuulema auki aamuun saakka, mutta kaltaiseni unikeko ei tiedä moisesta tietenkään mitään. Ruoka oli yksinkertaista, kuten useimmissa paikallisissa ravintoloissa, mutta erinomaista. Katu kuului myös Airbnb-hostini suosituksiin.

Lissabon kuuluu ehdottomasti niihin kaupunkikohteisiin joihin on vielä palattava. Kukkuloiden (ja sitä myötä hikipisaroiden) kaupunki on hurmaava. Siinä on jotain sellaista aitoutta, joka monesta kaupungista uupuu. Viehätyin myös kaupunginosien erilaisista tunnelmista. Kun oli viettänyt illan Alfaman tai keskustan vilskeessä, oli ihana kiivetä hiljaisille kotikulmille, Basílica da Estrelan liepeille.

_____