On kulunut vuosi iloisesta tervetulotoivotuksesta Kokkien ja Pottien pariin. Lupasin tuollon tarjoavamme herkkuja kotikeittiöstä ja elämyksiä mullantuoksuisesta keittiötarhasta. Ainakin me olemme saaneet molempia! Kahden intohimon, ruoanlaiton ja viherturauksen, yhdistäminen blogissa tuntui tuolloin, ja edelleen, luonnolliselta ja hyvältä.
Kokkipottilassa keittiötarhaus on tärkeä osa keittiöharrastusta, vaikka satokausi onkin Suomessa lyhyt, joskin kiihkeä. On sieluahivelevää laittaa ruokaan itsekasvatettuja yrttejä, salaattia tai kasviksia edes osan vuotta. Osa viehätystä on luonnon arvaamattomuus: aiemmin takuuvarmoiksi todetut lajit eivät tuotakaan tänä vuonna satoa tai maasta nouseekin pikkuruinen taimi jotain, mitä ei muista kylväneensä.
Vaikka minä täällä näppiksen takana häärinkin, on keittiössä jako selvästi tasaisempi. Välillä kokkaamme yhdessä, välillä toisillemme, toisinaan emme lainkaan. Kotikokkeina olemme varsin erilaisia: minä olen konservatiivinen ja hillitty, herra Kokki luova ja innovatiivinen. Ihailen suunnattomasti herra Kokin ennakkoluulottomuutta ja avoimuutta yhdistellä raaka-aineita ilman sääntöjä. Usein superluovat kokkailut eivät kuitenkaan päädy blogiin. Maun puolesta moni ansaitsisi tulla jaetuksi, mutta ainesosien saati määrien ylöskirjaaminen on osoittautunut pikakirjoitustaitoa vaativaksi nopeuslajiksi. Tässä meidän täytyy tsempata.
Vuosipäivän kunniaksi kokosimme yhteistuumin kuluneen vuoden herkkujen parhaimmistoa. Jokaiselta kuukaudelta valitsimme kaksi erityisesti säväyttänyttä reseptiä, joskin toukukuun tohinoista listalle pääsi vain yksi resepti. Keittiötarhassa koetuista elämyksistä on mahdoton nostaa muutamaa ylitse muiden; elämykset jäävät usein vain kuvina sieluun. Suurin elämys saattaa olla kaunis valonkajo salaatinlehdellä, häivähdys kevään tuoksua keskellä talvea tai ilo pölyttäjän ilmestymisestä ensimmäisenä auenneeseen omenankukkaan. Pieniä ihmeitä, suuria elämyksiä.
Elokuu 2010
Rikolliset ravut
Wannabe herbamare
Syyskuu 2010
Sitruunaetanat rapealla suutuntumalla
Naurispyree
Lokakuu 2010
Marraskuu 2010
Joulukuu 2010
Raviolit kahdella täytteellä
Toffeecannelonit tyrnivaahtotäytteellä
Tammikuu 2011
Täytetyt uuninauriit
Philadelphiakakku
Helmikuu 2011
Hapankaalia ja pekonia smetanahauteessa
Weetabix-broileria sherrykastikkeella
Maaliskuu 2011
Kuivalihaa (kiitos säänjumalien)
Lihafondue
Huhtikuu 2011
Vitello tonnoton
Varhaiskaalikääryleet
Toukokuu 2011
Kesäkuu 2011
Viininlehtikääryleet
Possua, raparperia ja salviaa
Heinäkuu 2011
Filokorit pinaattifetatäytteellä
Rapu-melonisalaatti
Kiittääksemme lukijoita järjestämme kaikkien tämän jutun kommenttilootaan viestin jättäneiden kesken arpajaiset. Kahden arpaonnisen lisäksi palkitaan yksi innostava, elämänmakuinen tai sykähdyttävä kommentti. Onnetar arpoo yllätyspalkinnot keskiviikkona 31.8. illan kähmässä, samalla valitaan palkittava kommentti.
Hei te ihanat! Lämmin kiitos kaikille kommenteista. Jokaisesta kommentista iloitsemme aidosti ja kaikki kommentit olisi syytä palkita huurraahuudoin ja lahjuksin.
Yhdelle valitulle on nyt laitettu sähköpostia.
Tästä on huippua jatkaa uudelle blogivuodelle. Toivottavasti se tuo mukanaan lisää tätä samaa: sykähdyttäviä kommentteja, ruokaelämyksiä ja kasvun ihmeitä.
Pysykää kanavalla 🙂
Lämmin kiitos ehtymättömälle ideakirstulle ja esteetikolle, olet monipuolistanut jauhelihapainotteista osaamistani.
Seuraavaksi meidän pataan pannaan taas hautumaan kaalta ja makkaraa pimenevien syysiltojen lämmikkeeksi
Melkain missasin tämän arvonnan, mutta onneksi fb pelasti tilanteen :).
Löysin tämän blogin paellareseptin kautta heinäkuussa ja parin päivän päästä tapasinkin sinut sattumalta ihan livenä oululaisten blogipiknikillä (viininlehtikääryleet tekivät minuun suuren vaikutuksen :)), hauska yhteensattuma.
Ruokaohjeiden lisäksi on todella mukava lukea puutarhajuttuja niitä itsekin harrastavana.
Pitäähän se arvontaan aina osallistua! Kiva, kun niitä järjestetään.. 🙂
Kuvat ovat houkuttelevan näköisiä ja tarinat kerrottu mielenkiintoisesti ja mukaansatempaavalla tyylillä. Ammattilaiset siis asialla!
Ehkäpä me meidän herra kotikokin kanssa voitaisiin jotain reseptiä kokeillakin..
Onnea yksivuotiaalle! 🙂 En kanssa edes tajunnut, että blogi on näin nuori, tuntuu että olisi ollut jo kauemmin! Kuten Virpi mainitsi, ote on semmoinen ollut koko ajan, ettei ole ollut pahemmin lastentauteja 🙂 Toivottavasti harrastus kantaa jatkossakin ja saamme lukea ihania, elämänmakuisia juttuja upeilla kuvilla höystettynä! 🙂
Oma blogini täytti sunnuntaina jo viisi vuotta, aika menee loppujen lopuksi todella nopeasti kokatessa ja blogatessa – siellä päässä varmasti vielä nopeammin, kun on puutarhapuuhailua ja vuodenkierron seuraamista! 🙂
Mukavaa alkavaa syksyä!
Tänne vireään, elämänmakuiseen blogiin on aina kiva tulla.
Tämä on kokkaajille ja puutarhaa harrastaville melkoisen puuhakasta aikaa. Hienoja sadonkorjuuhetkiä teille!
Terveisiä kokkipottilaan graduaineiston litteroinnin parista! Työlään ja ei-niin-mukavan puuhan parasta taukotouhua on tietysti ruokablogien lukeminen, mitä kautta sivuillennekin eksyin. Hyviltä kuulostavien ja näyttävien kokkailuittenne lisäksi katselen kateudesta vihertävin silmin myös multasormienne tuotoksia ja haaveilen omasta pikku palstasta.
Mukavaa syksyn alkua teille ja lukijoillenne toivottelee tuleva luokanopettaja!
Ilo on kyllä ollut lukea (ja muutaman kerran maistellakin) blogin tuotoksia, kaikkea sitä saisikin aikaan jos saisi kasveja pysymään elossa.
T: Parin vuoden yrittämisen jälkeen chilinsä lopulta armomurhannut, taisi niistä parikymmentä chiliä lopulta tulla.
PS. Intialaisilla on vaikka mitä hyvää pinaatista. Pinaattia, perunakuutioita, iso kasa mausteita ja paljon kirkastettua voita.
Minulla on ollut mieletön onni siinä mielessä, että lähipiiristä löytyy ihmisiä jotka rakastavat ruokaa, ja ovat aina tätä rakkauttaan auliisti myös meille maallikoille jakaneet. Bloginne on kaunis, innostava ja hyvin kirjoitettu. Oikea helmi. Kiitos siitä! Kiitos myös ihanista resepteistä ja kuvista. Näitä on kiva katsella ja haaveilla – sitä jauhelihakastiketta vääntäessä.
anu
p.s.hukun pinaattiin, mitä siitä tekis?
Mukavaa olla mukana tässä touhussa vaikka vain silloin tällöin. Monta hyvää vinkkiä on saatu ja reseptiä kokeiltu, milloin onnistuen milloin ei. Tuolla kasvihuoneessakin varmaan onnistui moni asia kun tiesi, että sitä on kokitjapotit kokeillut, ja tieto siitä tuli milloin karjasillan kautta milloin netistä. Ja vielä kiitos, kun muistit minua ja sain niitä potteja silloin, kun en vielä tarpeeksi vihreänä tiennyt mitä ne ovat.
lm
Vuosi on kulunut hurjan nopeasti. Onnea kokkipotille ja kiitos kuluneesta vuodesta:) Koska TÄÄLLÄ keittiössä häärätään pakon edestä ja arjen ehdoilla, luen blogia ehkä hieman toisin kuin monet alan intohimoiset harrastajat. Siksipä minäkin valitsin omat suosikkini joka kuukaudelta. V. 2010 elo: Sienipasta, syys: Ehdottomasti uunialkuiset eli uuniomenat ja uuniperunat. Perunoiden valmistaminen kiukaassa on nerokasta!!! Loka: paholaisen hillo,nam! marras: marinoidut valkopavut (vanha klassikko meille:))joulu: ruisleipä tammi: tähän on pakko laittaa cookiet, niin paljon niitten eteen on nähty vaivaa ja lie saanut vuoden ennätysmäärän kommenttejakin? helmi: pizza leivinuunissa, aivan käsittämättömän hyvää, maalis: tässä kohtaavat minun ja teidän lista: kuivaliha, syntisen suolaista, huhti: sitruuna-valkoviinikana ja parmesanpolenta(suurellekin porukalle helppo tehdä),touko:parsa ja jääkiekko, kesä: samaa mieltä!! Viininlehtikääryleet (sinun tekemänä kiitos), heinä: menestysburgerit ja keskeneräisen elokuun voittaja on: chorizorisotto. En usko, että siitä paremmaksi pystyt tässä kuussa pistämään:)Ota tämä haasteena!
Onneksi kaikille resepteille on varmasti lukijansa ja tarvitsijansa. Hienot reseptit luen huokaillen. Sekin on kivaa, mutta himppa masentavaa täältä makaroonimössökeittiöstä katseltuna;) Kokit ja Potit: TYKKÄÄ! Johanna
Kiitos mielenkiintoisesta ja osaavasta blogista. Teillä siellä Oulussa tuntuu intoa ja taitoa riittävän 🙂
Vaikka bloginne on vielä nuori, niin teidän jutut ovat kyllä varsin ammattimaisella tasolla (jos tällaista termiä voi harrastuksesta käyttää?). Ihailen kuvia ja etenkin innostustanne ja osaamistanne tuon viherpuolen kanssa; itse kun olen aivan toivoton multasormi, yleensä kaikki mitä yritän kasvattaa kuolee pois.
Tässä blogissa yhdistyy ne kaksi minulle tärkeää juttua aivan loistavalla tavalla. Ja tämän vuoden joulu on pelastettu yrttisuolan (ja Arabian) ansiosta, eipä tarvitse miettiä vaikeita tänä vuonna. Verenpaineesta tosin en tiedä, epäilen että meidän perheessä suolankulutus on lähtenyt uusille lukemille…
Näihin aikoihin viime kesänä sukelsin ruokablogien ihmeelliseen maailmaan, aiempia satunnaisia vilkuiluja ei lasketa. Koska en mistään mitään ymmärtänyt, en edes heti tajunnut, että bloginne oli ihan vasta aloitettu!
Erään toisen lempilukemiseksi muodostuneen blogin lisäksi Kokit ja potit oli merkittävässä asemassa, kun pähkäilin tohdinko itse aloittaa blogin pitämistä. Ilmiselvästi vaikutus oli myönteinen:))