Kevättä ilmassa, multaa kynsien alla

Jippii. Kesä on jälleen ison askeleen lähempänä. Viherturaajalle varma kevään etenemisen merkki, kun saa koulia eli siirtää pikkuisia taimia isompiin purkkeihin. Samassa potissa kasvaneet taimet saavat nyt oman purkin, enemmän tilaa ja hitusen lannoitettua multaa. Juurtumisen jälkeen alkaa kasvuvauhdista kuulumaan kohinaääni (hmm, toivossa on hyvä elää).

Hyvä aika koulinnalle on kun sirkkalehtien jälkeen ensimmäiset varsinainen lehtipari on ilmestynyt eli yhteensä lehtipareja on kaksi.

Jokainen chilin, munakoison ja salvian taimi siirretään varovasti, vaikka jäätelötikkua tai (kertakäyttö) veistä apunakäyttäen omaan purkkiin. Vielä ei kannata siirtää pieniä taimia varsinaiseen kasvatusruukkuun, vähän suurempi törppö riittää.

Taimi istutetaan aiempaa syvempään. Jos varsi on hontelo, voi sen huoletta upottaa sirkkalehtiä myöten multaan. Koulintapuuhissa pikkuruista taimea täytyy kohdella hellällä kädellä. Minä olen joltain viisaammalta oppinut, että taimea kannattaa pitää kiinni lehdestä, ei varresta. Lehden mahdollisesta menettämisestä kasvi toipuu, mutta varren katkeaminen on kasvin tuho.

Kun taimi on uudessa purkissa ja uudessa mullassa, multaa tiivistetään, tehdään kasvutaiat ja annetaan pieni luraus vettä.