Kotipizzaa leivinuunista

Liki kahdeksan vuotta sitten tarvoimme Rooman katuja paikallisoppaana toimineen tuttavan vanavedessä. Kuulimme päivässä Rooman historiasta, kulttuurista ja taiteesta enemmän kuin pystyimme ottamaan vastaan. Ihastelimme, piipahdimme kulman taakse paikallisten baariin ja jatkoimme ihastelua. Siinä jossain taidehistoriahuuman välissä alkujaan oululainen, hurmaava maailmankansalainen kertoi miehensä paistavan pitsaa leivinuunissa tulikuumalla arinalla. Vau. Siihen saakka leivinuunikokemukseni olivan liikkuneet linjalla pataruoka, joulukinkku, uunipuuro ja leipä. Siis VAU. Pitsaa. Siis pizzeriapizzaa. 

Kun sitten pari vuotta myöhemmin meillä oli oma leivinuuni, aloimme melkeinpä ensitöiksemme harjoittelemaan pitsanpaistoa. Leivinuunin lämmittäminen oli ensimmäinen harjoiteltava asia, toinen pitsaprojektin haaste oli taikina, joskin sen tajusimme vasta yrittäessämme taiteilla ensimmäistä, sitkotonta taikinaa arinalle.

Jokainen leivinuuni taitaa olla omanlaisensa, mutta meidän uunissa sopiva pitsanpaistolämpö syntyy, kun uunipesän yläosaa asennettu lämpömittari näyttää hiilien vetämisen jälkeen noin kahta ja puoltasataa astetta. Kiviarinan lämpötila on uunin muurarin mukaan silloin lähempänä neljää sataa astetta. Lämpötila tasoittuu varsin nopeasti, joten meillä onkin tapana ajoittaa uuninlämmitys ja pitsanpaisto siten, että ensimmäinen pitsa tyrkätään uuniin aika pian uunin putsauksen jälkeen.

Kuumalla kivellä pitsa paistuu hirmuisen nopeasti, joten uunin äärellä on oltava tarkkana. Paistoaika vaihtelee arinan kuumuudesta riippuen kahdesta neljään minuuttiin. Yllä olevassa kuvassa pitsa laitettiin uuniin ja aivan heti perään napattiin kuva. Ja katso: ohuen pitsapohjan reunat ovat jo ehtineet, muutamassa sekunnissa, nousta pulleiksi. Parin minuutin päästä pitsa olikin jo valmis ja täydellisen rapeapohjainen.

Kuvassa näyttää, että uuni olisi kamalan likainen haamuluola. Arina on kuitenkin puhdas noesta; hiilien vetämisen jälkeen kiviarina kannattaa putsata vedellä kastellulla uuniluutalla. Pieni ja kannattava lisähomma.

Taikinanteossa keskeisintä on saada aikaan kimmoisa taikina. Sähköuunipitsaan riittää kunhan aineksen on sekoitettu tasaiseksi taikinaksi, vaivaamista ei välttämättä tarvita. Kiviarinalla paistettavan toverin taikinaa on sen sijaan työstettävä, käsin tai yleiskoneella, selvästi enemmän. Mutta vakuutan, että vaivaaminen on vaivan väärti. Hyvän sitkon ansiosta pitsapohjan saa kaulittua repeilemättä, taikina on helposti työstettävää ja pitsan saa uuniin ilman peltiä tai leivinpaperia leipälapion tai reunattoman peltilevyn avulla.

Kotipizzeria rules!

****

Leivinuunipitsan pohja (n. 4 kpl)

2 dl vettä

2 tl kuivahiivaa

n. ½ tl suolaa

1-2 rkl oliiviöljyä

n. 5 dl vehnäjauhoja

Sekoita hieman kädenlämpöä lämpimämpään veteen suola, kuivahiiva ja öljy. Lisää vehnäjauhoja vähitellen samalla sekoittaen. Alkuvaiheessa sekoituksen voi hoitaa vispilällä, mutta aika pian kädet ovat kätevimmät työkalut. Lisää jauhoja sen verran, että taikina on pehmeä mutta ei tartu enää käsiin. Kohota taikina vedottomassa paikassa kaksinkertaiseksi (noin 45min.). Laita pöydälle kourallinen jauhoja, kumoa taikina jauhojen päälle ja ala muokkaamaan taikinaa. Käsin työstettäessä sopiva taikina syntyy noin vartissa. Mitä paremmin jaksat vaivata, sitä helpompaa pitsanteko jatkossa on.

Ota taikinasta reilu kourallinen taikinaa, muotoile käsin pyöreksi lettuseksi, laita jauhoitetulle pöydälle ja kaulitse ohueksi (2-4mm) pitsapohjaksi välillä käännellen. Käytä kaulittaessa riittävästi jauhoja. Laita valmis pohja leipälapion tai peltilevyn päälle ja valmista, että pohjan alapinta on “liukas”, jauhoinen – se edesauttaa pitsan saamista rutuitta uuniin.

Levitä pohjan päälle tomaattikastiketta (ohje alla), haluamasi täytteet (laita maltilla täytteitä) ja juustoraaste. “Valuta” pitsa uuniin. Nam.

****

Tomaattikastike

loraus oliiviöljyä

1 pieni sipuli

1 valkosipulinkynsi

1 prk tasaista tomaattimurskaa tai paseerattua tomaattia

½-1 tl suolaa

1-2 tl sokeria

mustapippurirouhetta

1-2 tl kuivattuja yrttejä (basilika, oregano)

2 tl valkoista balsamicoa (tai sitruunamehua)

Silppua sipuli ja valkosipulinkynsi pienenpieneksi silpuksi. Kuumenna kattilassa öljyä ja kuullota sipulisilppuja hetkinen. Lisää tomaattimurska, suola ja sokeri. Keittele hiljaisella lämmöllä kastiketta kasaan kymmenisen minuuttia. Sekoitan kastikkeeseen loput mausteet. Maista ja säädä tarvittaessa makeuden ja suolaisuuden tasapainoa.

****