Punajuurisatoa ja vuohenjuustoa
Joka kerta kun kiskaisen keittöpuutarhassa jostain naatista ja löydän huituloiden päästä syötävää, riemuitsen ja hieman hämmennynkin. Miten pienistä, puolihuolimattomasti maahan piilotetuista siemenistä voi kasvaa huithapelitarhurin hoivissa jotain niin herkullista ja kaunista. Luonto yllätti tänä vuonna silläkin tavalla, että maahan laitetuista siemenistä piti tulla yksivärisiä punajuuria, tuli raidallisia. Kasvun ihmeitä, kerrassaan.
Punajuurisadon korjuulla ei ole vielä mikään kiire, mutta sieltä täältä väleistä vetäisin muutaman juurikkaan antaakseni tilaa vieruskavereille. Pesin, pilkoin, paistoin punajuuret pannulla ja viipaloin päälle vuohenjuustoa. Täydellinen iltapala.
****
Punajuuria ja vuohenjuustoa
raakoja punajuuria
öljyä paistamiseen
suolaa
mustapippuria
vuohenjuustoa
hunajaa
(timjamia)
Pese punajuuret ja kuori tarvittaessa. Viipaloi ohuiksi siivuiksi. Kuumenna pannulla öljyä ja laita punajuuret paistumaan. Kun viipaleet alkavat kypsyä, rouhi päälle hieman suolaa ja ripaus mustapippuria. Älä liioittele kummankaan kanssa.
Viipaloi vuohenjuusto ja paista halutessasi punajuurisiivujen vieressä juustoa toiselta puolelta. Kun on kääntämisen aika, nosta juustoviipaleet punajuurien päälle paistettu pinta ylöspäin. Valuta päälle hunajaa ja koristele halutessasi tuoreilla timjaminoksilla.
Punajuurien paistoaika riippuu viipaleiden paksuudesta. Minä paistoin ehkä parimillisiä siivuja 7-10 minuuttia kelloa katsomatta. Punajuuriin saa jäädä purutuntumaa, joten älä paista niitä yli.
****
Vuohenjuusto sijasta punajuurien päälle voi viipaloida tai sipeltää sinihomejuustoa.
Tätä tänään taas toimistolounaaksi 🙂
New York – sinne(kin) pitäisi päästä! Yhdistelmän taivaallisuudesta olen, Laura, täysin samaa mieltä.
Tuore punajuuri ja vuohenjuusto ovat aivan taivaallinen yhdistelmä! Söin tämän tyylistä Bleecker Streetin Westvillessä New Yorkissa viimeksi vieraillessani, nam!
Tuoreet punajuuret painaa toden totta ihan eri sfääreissä kuin etikkaiset. Kannattaa, Campasimpukka, tutustua.
Kiitos, Johanna, reseptikehuista. Ei ollu kyllä kokilla paljon osaa, ei arpaa, kun raaka-aineet on tuota luokkaa. Heleppoo!
Campasimpukka, harmi tuo kasvarialakulo. Mutta se on kyllä fakta (ainakin meillä), että joka vuosi joku menee mönkään. Kesäkurppa on meillä pihalla ja kukkaa pukkaa, ei muuta – täytyy syödä ne. Munakoisoa kasvatan ensimmäistä kertaa ja ainakin kaksi munaa on tulossa.
Minua ei kovin hevin säilöttyjä punajuuria saa syömään, mutta tuoreet… Ihan miten vaanlaitettuna, taivaallista. Kokeile Campasimpukka, kokeile!!!! Prismastakin saa loitavaa kamaa pussissa, jos omasta penkistä ei satu nousemaan naatin mukana;)
Hannele, ihana resepti
Johanna
Kiinnostava ohje, minä olen tosi huono tuttava punajuuren kanssa, melkeinpä ainoa yhteys on rosolliin tuleva muutama säilötty kuutio.
Meillä on vähän kasvihuoneen suhteen alakuloiset tunnelmat, munakoiso teki yhden kukan ja pudotti sen pois, kesäkurpitsa tekee kukkia kovaa kyytiä, muttei niistä mitään sen kummempaa tulekaan. Pitää muistuttaa itseämme, että tämä on se ensimmäinen vuosi, harjoitteluvuosi oikeastaan. Ensi vuonna sitten:)