Aamiainen on hyvän hotelliyön tärkein tekijä

Hyvä aamiainen on hotellityön tärkein elementti. Vastakeitetty kahvi, sopiva valikoima tuoreita ja laadukkaita tuotteita sekä pienet erikoisuudet tekevät hotelliaamiaisesta erityisen – kotioloissa hotelliaamiaiset tarjontaa ja tunnelmaa on liki mahdoton saavuttaa.

Tein tuttavapiirissäni pienen gallupin, jonka tulos oli selvä. Kysyin, mitkä kaksi asiaa ovat onnistuneen hotellikokemuksen tärkeimmät tekijät. Kaikki vastaajat nostivat esiin aamiaisen, toinen vastaus vaihteli hyvästä patjasta siisteyteen ja tyynyvaihtoehdoista valkoisiin lakanoihin.

Parhaimmillaan hotelliaamiainen on elämys, joka jää mieleen. On hotelleita, jopa reissuja, joista muistan aamupalalla tarjotut, paikallisen leipomon leivän tai huolella valmistetun munakokkelin – jauheesta valmistettu kokkeli on ehkä kamalinta mitä tiedän. Myös visuaalisuus on, ainakin minulle, tärkeässä roolissa. Monissa maissa niukkakin aamiainen laitetaan esille huolella, samankaltaista, kulttuuriimme sopivaa ajatuksella laittamista kaipaan usein suomalaisissa hotelleissa. Kauniisti katettu pöytä on osa hyvää ruokakokemusta, ja se kertoo asiakkaan, ja ruoan, arvostuksesta.

 

 

Super Breakfast – astetta parempi hotelliaamupala

Pääsin testaamaan Radisson Blu -hotellien uudistuneita Super Breakfast -aamiaisia sekä Helsingin Plazassa että Oulun Radisson Blu -hotellissa. Uudistuksessa on panostettu sekä esillelaittoon että tarjontaan. Ketju on uudistanut kevään aikana aamiaisen kaikissa hotelleissaan. Loistavaa! Rohkea panostus aamupalaan kantaa taatusti. Mieleen jäävällä aamiaisella asiakas palaa hotelliin uskoaksi todennäköisemmin. Asteen tai kaksi parempi aamiainen houkuttelee hotellivieraiden lisäksi aamiaiselle paikkakuntalaisia, jotka eivät muutoin hotellin palveluja juuri käytä. Ja paikkakuntalaiset ovat niitä, joilta kysytään hotellisuosituksia. Ehkä ei tarvitse muistuttaa sanonnasta, jossa puhutaan hyvistä ja huonoista kelloista. Myös aamiaispalavereiden suosio on viime vuosina kasvanut.

Uudistuksessa myös palveluun on haluttu satsata ja se näkyi – molemmissa hotelleissa sain molemmilla aamiaisilla ilahduttavan hyvää palvelua. Ensimmäiset kohtaamiset olivat aidon ystävällisiä ja hymyileviä, huomenet toivotettiin jokaiselle saliin saapuvalle. Oulun Radisson Blussa hotellin johto kertoi aamiaisen olevan nyt haluttu työvuoro, vuoro jonka henkilökunnan palvelualttiuden halutaan olevan huipussaan.

Monien ketjuhotellien täysin samaan muottiin puristetut aamiaiset ovat taloudellisesti järkeviä ja monella tapaa helppoja ratkaisuja, mutta asiakkaan kannalta tasapäistäminen on tylsää. Erityisen tylsää se on silloin, kun työmatkalainen majoittuu – työnantajan sanelemana tai kanta-asiakasetuja tavoitellen – aina saman ketjun hotelleissa. Samanmuotoiset, nuhjuiset porkkanat kesää talvea tai yhdenmukaiset sämpylät paikkakunnasta riippumatta eivät paljon reissaavaa ilahduta.

Helsingin ja Oulun aamiaisissa oli paljon samankaltaisuutta, se lienee myös konseptoinnin tavoite. Asiakas oppii, mitä tarkoittaa Super Breakfast, ja tietää, millaisista elementeistä se koostuu. Tarjonta ei kuitenkaan ollut identtinen. Osa tuotteista ja toteutustavoista oli erilaisia, myös joitain paikallisia tuotteita oli tarjolla, tosin paikallisuutta olisin toivonut näkeväni enemmän.

 

 

Superaamiaisen top 5

Pääpiirteittäin aamiaiset noudattivat hyvän hotelliaamiaiset peruskaavaa. Sain poimittua superaamiaisesta kuitenkin helposti viisi asiaa, jotka nostavat sen tuikitavallista suomalaista hotelliaamiaista paremmaksi. Ensimmäiset kolme ovat minulle merkityksellisimpiä.

Asiakas saa tilata munakkaan toivomillaan täytteillä veloituksetta. Täydellistä, tätä olen odottanut. Ulkomailta käytäntö on tuttu, hyvissä hotelleissa jopa itsestäänselvyys. Joissain suomalaisissa hotelleissa on mahdollista saada osaksi aamiaista lisämaksusta, mutta Radisson Blun Super Breakfastissa se kuuluu kokonaisuuteen. Oulussa täytteet valitaan listasta, Helsingissä munakasvaihtoehtoja on laitettu valmiiksi, mutta omavalintaiset täytteet lienevät pyynnöstä mahdollisia.

Vastapaistetut vohvelit. Oikeasti, kuka voi vastustaa vastapaistettuja, rapeita vohveleita? Vähän kermavaahtoa ja hilloa päälle ja toinen kuppi kahvia.

Kahvi tarjoillaan asiakkaalle pöytään. Pieni asia, ilo ilo. Maito ja sokeri ovat pöydissä valmiina. Helsingissä pöytään tuotiin myös mehunkaltainen ”vitamiinishotti”.

Tuorepuristettu appelsiinimehu. Aamiaisella on mahdollisuus puristaa aamiaiseksi lasillinen aurinkoa. Onhan tuorepuristettu mehu nyt ihan eri asia kuin esanssinen sokerimehu.

Esillepano on kuin piipahdus maalaistorille. Tarjoiluastioihin ja kattauksen tunnelma oli harkittu pieniä yksityiskohtia myöten. 

 

Hyvästä täydellinen?

Aamiainen nousi siis edellä mainituilla viidellä kohdalla tavallista hotelliaamiaista paremmaksi. Muutama asia minua jäi kuitenkin mietityttämään.

Kaikkien hotellien valmiiksi viipaloidut juustot, nuo aamiaisen ruuhkauttajat, ovat aina liimautuneita toisiinsa, eikä viipaleita saa lautaselleen kuin senttineliö kerrallaan. Voisiko niitä irroitella valmiiksi? Tai voisiko toimittajille laittaa palautetta huonosta tuotteesta? Ilokseni myös leikattavia ja höylättäviä juustoja oli tarjolla.

Paikallisten tuotteiden vahvempi rooli – ja näkyvyys – kattauksessa olisi todella hieno juttu. Esimerkiksi kaikki leivät voisivat olla paikallisten pienten leipomoiden tuotteita. Oulussa paikallinen, ohut ohrarieska tai pohjoisen kulta, lakkahillo, olivat saatavilla, mutta muualta tuleville ne eivät näyttäydy paikallisina tuotteina ilman erityismainintaa. Oululaisena en tunnistanut Helsingissä yhtään paikallista tuotetta, vaikka niitä ehkä olikin tarjolla.

Kaikki neljä syömääni Super Breakfastia ovat ajoittuneet loppukevään ja alkukesän aikaan. Sesongin mukaisten tarjottavien kattaminen pöytään on tähän aikaan vuodesta helppoa, kun kaikki on raikasta ja hyvää. Toivon todella, että myös syksyllä ja ydintalvella aamiaiskattauksessa sesonkiajattelu olisi läsnä. Se on kaikkien etu. Vuoden mukaan eläminen on osin myös asiakkaan vastuulla. Mauttomat hedelmät tai kasvikset voi jättää ottamatta, munakkaan väliin voi pyytää tammikuussa jotain muuta kuin tomaattia.

Onneksi vohvelit ovat aina sesongissa.

_____

Yhteistyössä Radisson Blu

8 Comments

  1. Joo, melonipallot kiukuttaa, samoin ne iänikuiset monipakastemarjasekoitukset kesällä. Talvella ne ymmärrän, mutta kesällä pakastemarjat on kyllä rimanalitus.

    Vohvelit <3

  2. Jos olisi edes top 4 eli munakkaat, kunnon mehu, tarjoiltu kahvi ja kaunis esillepano, niin olisin onnellinen, vohveleista jo nirvanassa. Tuoreet hedelmätkin ilahduttavat, mutta se pakastemelonipallohedelmäsalaatti kiukuttaa.

  3. Oulussa maisematkin on niin hyvät, että jo senkin takia kannattaa mennä. Jossain FB-ryhmässä muistutettiin myös Toivon terassista, josta on Oulun parhaat näkymät. Se on melkein totta, ehkä vain Nallikarissa on komeampaa.

  4. Kiinni toisissaan olevat juustoviipaleet on suomeksi sanottuna pein-in-ti-äs 🙂

    Klaus K:n aamupala on ihana! Siellä olen käynyt jonkin kerran syömässä, kun lento on ollut aamulla Helsingissä aamupala-aikaan. Tornin aamupalasta mulla on jäänyt mieleen lähinnä kamala ruuhka, mutta kiva kuulla, että juusto ja mehuasiat ovat sielläkin kunnossa.

  5. Olipa kiva lukea tämä postaus, kun itselläni jäi se Oulun Super Breakfast välistä töiden takia. Mutta olin miettinyt, että menisimme nyt käymään joku viikonloppu, ja taidetaanpa tosiaan mennä 🙂 Aamupala on todella tärkeä osa yöpymistä, googlettelen aina hotelleiden aamupalojen kuvia ennen ostopäätöstä. Tai sitten otan suosiolla aamupalattoman hotellin ja valitsen aamupalani itse.

  6. Mun mielestä super breakfast on ollut ennen uudistustakin Suomen hotelleista paras! Just omeletti ja vohvelit ja pöytiin tarjoiltava kahvi ja tee ovat tehneet vaikutuksen, myös muita hotelleja myöhempään tarjoiltava ajallisesti palvelee monia asiakkaita.

    Melkein harmittaa, että perinteinen Qstock-viikonlopun aloitus super breakfastin merkeissä jää tänä vuonna väliin. Se on ollut kavereiden kanssa perinne jo muutamana vuotena 🙂

  7. Tuo juustojuttu on kyllä ärsyttävä. Esim Helsingin Hotelli Tornissa ja Klaus K:ssa juustopalat on irroteltu toisistaan, ei tarvi taistella lautanen toisessa kädessä viipaleita irti toisistaan. Yleensä siinä käy niin, että joko saa liikaa juustoa, tai rikkonaisen palan. Pikkujuttu, mutta tärkeä. Samoin mehu, minä aivan ärsyynnyn, jos mehu on laihaa tai toisaalta esanssista. Näin ei ole mehunkaan kohdalla noissa mainitsemissani hotelleissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.