En voi hehkuttaa itse tehtyjä nachoja teille tarpeeksi. Ne ovat paljon parempia, raikkaampia ja maukkaampia kuin kaupasta ostetut maissilastut. Tuoreista tomaateista ja korianterista tehty salsa saa kokonaisuuden hipomaan täydellisyyttä.
Vinkkiä nachojen tekoon otin arvostelukappaleena saamastani Jonas Cranbyn Texmex alusta alkaen -kirjasta, joka on ollut luetuin keittokirja keittiössämme viime kuukausina. Uskoin myös suolaa ja hunajaa -blogin Jonnaa ja ostin lastuja varten masaharinasta valmistettuja tortilloja. Tai itse asiassa maissisia vaihtoehtoja ei täällä puolessa välin Suomea ollut muita, että sikäli valinta oli helppo.
Jonas Cranbyn mukaan nachoja ei kannata tehdä itse tehdyistä maissitortilloista, sillä niitä ei saa riittävän ohuiksi. Neljä edellistä sanaa herättivät tosin mielenkiintoni. En suostu uskomaan, että se olisi mahdotonta. Tiedän, että masaharinataikinan kaulitseminen on työlästä ja kärsivällisyyttä vaativaa, mutta Cranbyn sanat kuulostavat haasteelta.
****
Itse tehdyt nachot
maissitortilloja
rypsiöljyä
suolaa
Leikkaa maissilastut kolmioiksi. Itse leikkaan koko kasan kerralla veitsellä kahdeksaan osaan. Kuumenna öljy kattilassa 180 asteeseen. Paistomittari helpottaa uppopaistamista aivan olennaisesti, sillä öljyn lämpötilan pitäminen tasaisena on tärkeää (muutama aste sinne tänne ei haittaa).
Paista lastuja pieni määrä kerrallaan noin puolisen minuuttia, nosta lastut reikäkauhalla tai pihdeillä talouspaperin päälle valumaan ja ripottele päälle suolaa.
****
Tomaatti-korianterisalsa
3 kypsää tomaattia
1 (pieni) punasipuli
kourallinen tuoretta korianteria
limettimehua
tuoretta chiliä
suolaa
mustapippuria
Kuutioi tomaatit (poista kannat). Kuori ja silppua sipuli. Mausta tomaatti-sipuliseos reilulla määrällä tuoretta, hienonnettua korianteria. Lisää myös limettimehua, tuoretta chiliä, suolaa ja pippuria. Maistele ja säädä suolaisuuden, hapon ja tulisuuden asteet kohdilleen. Tarjoa salsa nachojen kanssa.
****
Lotta, teidän sunnitelma kuulostaa loistavalta! Tämä nachot, tai siis totopot, on tosi hyviä, suosittelen!
Ilman prässiä meilläkin on masa harinasta(kin) tortillat tehty. Pientä puuhaa, mutta vaivan arvoista 🙂
Meitä on siis huiputettu vuosikausia – kiitos, Riikka, oikaisusta! Ja kiva kuulla, että Meksikossa ovat hoksanneet, että nämä on hyviä 😀 Enää ihmetyttää, mitä ne nachot ovat?
Minä niin odotan sinun meksikolaisreseptejä!
Kiitos, annemi! Meksikolainen toimii kyllä aina.
Juuri eilen sanoin miehelleni, että seuraavalla kerralla tehdään nachot itse ja nyt tiedän, mistä aloittaa. Tortilloita olen kyllä tehnyt (ilman tortillaprässiä) ja muutaman ärräpäänkin päästänyt siinä samassa.
Nämä eivät oikeasti ole nachoja, vaan mehikolaisittain totopoja (totopos en español). Ja oikeesti Meksikossa syödään just noita, eikä niitä nachoja. Mua alkaa hävettää, ettei mun blogistani löydy oikein mitään mehikoreseptejä, vaikka suuri fani oonkin!
Oi miten upean raikas annos, itsellä on viime aikoina ollutkin hurja hinku meksikolaiseen ruokaan 🙂
En pääse, se on tyhmistä tyhmintä. Mutta tortillatalkolupaus ei ole tyhmä 🙂 Järkätään!
Jos e pääse kesän tapaamiseen (nyyyyh) niin sitten kyllä järkätään tortillatalkoot muuten.
Kiitos, Mari & Liisa! Kun teillä on jo kokemusta prässistä niin ehdotan, että te prässäätte ja minä paistan. Tämä kuulostaa suunnitelmalta! Olisipas kiva käydä Kivistössä!
Ja ennen kaikkea superhyvää! Nams.
Hyvä ohje ja hyvät lastut, tällä mennään!
Juuri viikonloppuna noita kaupan tortilloja ekaa kertaa testanneena voin sanoa, että mun mielestä ne oli kyllä paksumpia kuin ne ite tehdyt. Ja munkin puolesta saat tulla Kivistöön koska vaan tekemään meille kasapäin tortilloja!
Vastustan aika paljon kaikkia yhden asian ruokavekottimia, mutta kyllä se vaan toi tortillaprässi on aika ihme laite. Yhtään hikipisaraa ei tipu lättyjä tehdessä ja lopputulos on ohut ja sievä. Tervetuloa siis koska tahansa Kivistöön selättämään haaste, tarjolla prässi ja riittävästi nälkäisiä testaajia 😉
Supersöpöä syötävää!
Jeps, samalla ohjeella teen nykyään lastut, ihan superhyviä ja vähällä vaivalla. 🙂
Vähän hikeä pukkaa jo valmiiksi, mutta aion koittaa. Ohuimman lopputuloksen on masaharinatortilloista saanut, kun olen kaulinnut ne kahden leivinpaperin välissä. Yrittänyttä ja niin edelleen…
Totta! Parhaiten maissitortillat toimivat minusta makunsa puolesta paahdettuina, mutta silloin ne on vaikea syödä. Vehnätortilloista en ole tohtinut kokeilla nachoja, enkä ehket aiokaan.
Lupaan ottaa haasteen vastaan 🙂 Pöhköä, kun kaupan tortilloistakin tulee mielettömän hyviä lastuja, mutta aion koittaa.
Itsetehdyt on ainakin sata kertaa parempia kuin kaupasta ostetusta. Ja minä jään niin odottamaan, että selätät tuon haasteen. Pari kertaa maissitortilloiden kanssa hikoilleena, en todellakaan aio yrittää sitä itse 😉
Itse tehdyt nachot on kyllä hyviä ja korianterille ja limetille maistuva tomaattisalsa mun lempparia 🙂 Suomessa myytävät maissitortillat tahtovat olla melko pahvisen makuisia sellaisenaan, mutta nachoihin ne sopii paljon paremmin kuin vaikkapa vehnätortillat.
Herkullisen näköinen setti! Itse värkkäilin jokin aika sitten tacokuoria ja tuunasin rikkimenneet kuorenpalaset nachoiksi. Niitä ei tosin voi "oikeiksi" nachoiksi laskea, sillä huijasin ja laitoin taikinaan puolet vehnää ja vain puolet (perus)maissijauhoa (ei sattunut siihen hätään masa harinaakaan kaapista löytymään). Jään mielenkiinnolla seuraamaan otatko tuon Cranbyn "haasteen" vastaan. 😉