Hei, en minä nyt sentään niin tylsä tyyppi ole, että jättäisin mun murun nimpparitoiveen toteuttamatta. Oikeesti, oon kiva. Ja aika pehmo. Siis tosi pehmo, ainakin mitä ruokatoiveiden toteuttamiseen tulee. Se nyt vaan on niin lystiä. Mutta minä taas en ole keittänyt lomalla kertaakaan aamukahveja. Win-win!
Marenkinen kääretorttupohja on aivan yhtä nopea tehdä kuin tavallinenkin pohja, eikä uuniaikakaan ole sen kummempi. Pohja on ilmava ja hyvä, mielestäni parempi kuin tavallinen kääretorttupohja. Täytettä voi varioida kauden mukaan ja pohjaan voi lisätä kaakaojauhetta, kuten alkuperäisessä ohjeessa on tehty (Valion Leivotaan lämpimäisiä -kirja, s. 94).
****
Marenkikääretorttu
pohja
3 valkuaista
1 1/2 dl sokeria (laitoin 1 dl)
1 dl pähkinärouhetta (jätin pois)
1/2 dl vehnäjauhoja
1/2 rkl kaakaojauhetta (jätin pois)
täyte
2 dl kuohu- tai vispikermaa
hieman sokeria tai vaniljasokeria
reilusti tuoreita marjoja (tai esimerkiksi viinirypäleitä)
koristeluun
tomusokeria
marjoja
Erottele valkuaiset ja keltuiaiset valuttamalla valkuaiset kuivaan ja puhtaaseen vatkauskulhoon (laita keltuaiset talteen jääkaappiin). Keltuaista ei saa mennä valkuaisten joukkoon. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää sokeri vähitellen samalla vatkaten. Jatka vatkaamista niin kauan, että saat kiiltävää kovaa vaahtoa. Sekoita varovasti joukkoon kuivat aineet (laitoin siis vain vehnäjauhoja).
Levitä taikina leivinpaperille ja paista pellin päällä 175-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Kumoa kuuma kääretorttupohja leivinpaperille ja ota pohjalla ollut paperi varovasti pois. Voit käyttää lastaa apunasi. Jätä paperi pohjan päälle ja laita päälle vielä leivinliina, jotta pohja ei kuivu, ja anna jäähtyä.
Vatkaa kerma ja makeuta sitä pienellä määrällä sokeria. Levitä vaahto jäähtyneen pohjan päälle. Laita tarvittaessa lohkottuja marjoja vaahdon päälle ja kääri löyhästi rullalle. Sihtaa päälle tomusokeria ja koristele marjoilla.
****
Jonna, eikös kaikki kuopiolaiset ole kivoja? ON;)
Tusla, käy ihmeessä syömässä munkkeja Söörikudissa! Pärnu on kyllä mukava pikkukaupunki. Italialaista Si-Si -ravintolaa olen kuullut kehuttavan, mutta meidän jättisakki ei sinne mahtunut (muistelen, etteivät he ottaneen silloin varauksia vastaan).
Jopas on kivaa rulla. 🙂
Ja vielä kivempi oli se, että löysin ihan sattumoisin sun postauksen Pärnusta viime kesältä. Koska ajattelin piipahtaa siellä pienellä visiitillä.
No niin olet. Ja torttu on nätti kuin sika pienenä – ja ne on tosi nättejä.
😀
Tulin hyvälle tuulelle!
Mun mielestä otsikko olis voinut olla pelkästään "Olen kiva". Koska olet. Mutta on tuo kääretorttukin, pitää kokeilla moista joskus.