Pikainen tortillalasagne
Tiedätte tarinan: maanantai, räntäsade, koko vuorokauden kestävä pimeys, nälkä, kurainen koira ja maanantai. Tarvittiin pikaisesti valmistuvaa ruokaa. Äkkiä. Piti olla jo ja sen piti olla hyvää. Tortillalasagne täytti kaikki vaadittavat elementit. Tarvittiin myös kynttilämeri ja herra Bublen svengaavan siirappinen joululevy.
****
Tortillalasagne
tilkka öljyä
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
400g jauhelihaa
1 prk tomaattimurskaa
1 prk mustapapuja
n. 3 rkl sulatejuustoa (esim. Koskenlaskija)
1 tl suolaa
mustapippuria
1-2 rkl punaviinietikkaa
4 (-6) tortillalettusta (isompia)
juustoraastetta
Laita uuni lämpiämään 180-200 asteeseen. Kuori ja sipellä sipuli ja valkosipulinkynsi. Kuumenna pannulla tilkka öljyä ja kuulota sipuleita heti. Lisää jauheliha ja hakkaa se murusiksi sitä paistaessasi. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää tomaattimurska ja valutetut mustapavut. Pieni joukkoon myös sulatejuustoa, sekoita ja anna hautua sen aikaa, että sulatejuusto sulaa. Täydennä makua tilkalla viinietikkaa. Maista ja säädä tarvittaessa.
Laita (pyöreän) vuoan pohjalle kastiketta, raasta päälle hieman juustoa (meillä oli kaapissa vain parmesania, joten sillä mentiin). Lätkäise lettu päälle ja toista jokunen kerros. Laita päällimmäiseksi kastiketta ja juustoraastetta. Paista uunissa noin 15 minuuuttia. Periaatteessahan ruoka on kypsää jo uuniin mennessä eli kyse on lähinnä juuston sulattamisesta ja lettujen lämmittämisestä.
****
Hämmästyttävästi tortillaletuista tuli kastikkeen välissä rakenteeltaan suorastaan kiehtovia, tulkitkoon kukin sanan tavallaan. Tärkeää on, että kastikkeesta tekee omalle suulle superhyvää, sillä eihän tässä ruoassa muuten ole mitään järkeä.
Idean ruokaan vohkimme Valion mainoksesta, mutta rakensimme ruoan kaapin tarjonnan mukaan. Valion version ruoasta löydät täältä.
Huippua! Kiitos, Emma, kun palasit kommentoimaan. Ihan parasta!
Nam! Tämä maanantai sai piristystä tällä ruoalla ja tulipahan aikamoiset kehut poikaystävältä. Että tattista vaan reseptistä!
Hip! Hienoa, että kaappasit idean täältä, sehän on suorastaan suositeltavaa:) Mitä kaapista löytyy, on juuri hyvä tapa tehdä ruokaa. Oisko teidän ruoka ollu niinku lachot?
Hip! Meillä syötiin eilen tällaista ja maistui koko perheelle, eli minulle ja miehelle 🙂 Tosin jauhelihakastikkeeseen heittelin kaiken mitä kaapista löytyi keitetyistä linsseistä munakoisonpuolikkaan kautta salsapurkin jämiin. Ja koska tortillalättyjä oli vaan kaksi, laitoin pintakerrostumaan lievästi murskattuja tortillasipsejä ja niiden päälle vielä vähän jauhelihaa ja juustoraastetta. Vähän niin kuin uuninachot ja lasagne samassa. Tuli tosi taiteellisia ja hienoja annoksia siitä leikkaamalla… Kiitos paljon ruokaideasta!!!
Kakkuvuoka on hyvä. Tai taloustavaraosasto.
Jee, vertaistukea:)
Mutta mitä tehdään, jos taloudessa ei ole pyöreää vuokaa, ei niin yhden ainutta? Apua!
Ai niin, onhan mulla kakkuvuoka. Ehkä sitten se. Kuulostaa hyvältä pelastussetiltä, jopa se joululevy. 😉
Hi-hi-hii!
Facebookissa mulla tuntuu olevan vertaistukihenkilöitä jouluhuumaan.
Mokomat meksikaanit ovat keksineet niin monta nimeä periaatteessa samalle ruoalle, että ou boi, niissähän sekoaa! Tuossa arjen tuuperruksessa varastin idean lisäksi nimenkin valiolta.
Kaikki muu kuulostaa hyvältä arjelta – jopa se kurainen koira – mutta Bublen joululevy ja vielä marraskuun alussa. Hannele…
Meksikolainen nimitys tälle ruoalle olisi enchiladas, tosin silloin tortillat olisivat rullilla. 🙂