Tomaatin kasvatus – siementen kylvö
 |
| Hyvää matkaa kaunokaiset! |
Viime kesänä kirjoittamani tomaattien kasvatukseen ja varkaiden poistoon liittyvä juttu on yksi Kokkipottilan suosituinpia kirjoituksia. Kesän aikana sain muutaman sähköpostinkin, joissa pyydettiin kertomaan lisää tomaattisia tarinoita. Toiveista voimaantuneena ja huomattuani netissä olevan tiedon olevan varsin hajanaista, päätin koota omat tomaatin kasvatukseen liittyvät havainnot ja kokemukset juttusarjaksi.
Haluan tosin edelleen muistuttaa, että keittiötarhaus, kuten keittiöhommatkin, on minulle harrastus, ei leipätyö. Toisaalta se saattaa taimihommissa olla etunakin – toivottavasti osaan avata sellaisia mutkia, jotka ammattilaisille olisivat itsestäänselvyyksiä, mutta amatööri on on oppinut jipot vasta yrityksen ja erehdyksen kautta. Ja voin kertoa, että olen tehnyt molempia. Paljon.
 |
| Suihkupullo on kylväjän kaveri! |
Jos tomaattien kasvatuksen haluaa tehdä alusta asti itse, on nyt erinomainen aika laittaa siemenet multaan. Oppikirjat puhuvat maaliskuun puolesta välistä tai maaliskuun lopusta, mutta näin huhtikuun alussakin ehtii vallan maniosti. Meillä osa tomaateista on jo kasvaneet tovin, kirsikkatomaatit laitoin kasvamaan vajaa viikko sitten.
 |
| Merkitse kylvöt selvästi tavalla tai toisella. |
Tomaatin taimien kasvatus on helppoa; aluksi tarvitaan vain permanenttikynä, multaa, siemeniä, vettä. Tässä muutamia oivalluksia kylvövaiheesta:
- Taimipottina voi käyttää mitä tahansa puhdasta purkkia. Viili- ja jugurttipurkkien pohjaan on hyvä tehdä pari reikää, jotta innostuksissaan kaadettu liika vesi pääsee valumaan pois.
- Noin neljän, viiden sentin verran multaa riittää pikkutaimivaiheessa. Käytä kylvöseosta tai taimimultaa, joka on riittävän hellävaraista herkille ja hennoille taimille. Älä käytä niin sanottua mustaa multaa.
- Jos kylvät useita lajeja tai lajikkeita, merkitse purkit selkeästi ennen kuin avaat multapussin. Vaikka et olisikaan kiinnostunut tomaattilajikkeiden tarkemmasta analysoinnista, tee merkitseminen silti. Jos tomaatit osoittautuvat maukkaiksi ja mauttomiksi, tiedät, mitä olet kylvänyt, ja osaat jatkossa toistaa onnistuneen suorituksen tai välttää virheen. Luultavasti ajattelet kynän käytön olevan turhaa, koska muistan kyllä purkin halkeamasta, että tässä on kirsikkatomaatteja. Et muista. Käytä kynää.
- Tomaatin siemenille sopiva kylvösyvyys on noin puoli senttiä. Voit tehdä tikulla pieniä koloja siemeniä varten ja tiputtaa aarteet koloihin, tai vain ripotella siemenet harvakseltaan mullan pinnalle. Peitä siemenet mullalla.
- Kastele multa mieluiten suihkupullolla. Kannusta kaatamalla purkkiin tulee helposti tulva ja siemenet lähtevät etsimään kaveria ja päätyvät kasaan.
- Pidä huoli tasaisesta kosteudesta ja sumuttele purkkeja ahkerasti. Kylvösten päälle voi laittaa rei’itetyn kelmun. Ihanteellinen itämislämpötila on 22-26 astetta, valoa ei tässä vaiheessa tarvita. Usein laitan purkit lämpimälle lattialle. Kun pilkahdus onnea näkyy, otan hupun pois ja nostan purkit valoon. Itämiseen kuluu aikaa vajaasta viikosta pariin viikkoon.
Seuraava tomaattinen tarina kertoo koulimisesta.
Minäkin haluaisin olla merkitsemisasiassa neuroottinen. Äsken juuri hämmästelin taas muka-tarkkoja merkintöjäni kasvihuoneessa. Muutamassa potissa oli numero 8 ympyröitynä. Meni tovi ennen kuin hoksasin sen tarkoittavan pientä, pyöreää kesäkurpitsalajiketta 🙂
Työt on tyhmiä, jos ne haittaa harrastuksia. Ja öttiäiset on vielä tyhmempiä 😉
Totta! Välillä menee mönkään, vaikka tekee tasan samalla tavalla kuin ennenkin. Toisaalta se on aika hienoakin, että sattumalla, tai millä lie, on osansa kasvatuspuuhassa.
Chilien ja tomaattien kanssa olen pärjännyt hyvin ilman erillistä kylvöseosta tms. kunhan vain muistaa huolehtia tulvanpoistoreiät. Ei maitotölkkiinkään kovin kauaa paria reikää pohjaan puukolla töki. Ja jos asettaa nämä pikkutaimien potit vadeille, hoituu kastelu alakautta eikä tule pintaan home- ym. ongelmia.
Jostain syystä kylvöjen merkitseminen on ollut minulle aina tosi luontevaa, lienen vain riittävän neuroottista sorttia. 😉 Nyt työkiireiden (ja pahojen tuholaisongelmien – toissa keväänä begoniapunkit ja muut öttiäiset söivät parisataa chilintainta) vuoksi on jäänyt omat kylvöt kyllä parinakin vuonna väliin, mutta tämän kesän tavoitteena olisi muutaman kohopenkin perustaminen ensi kevättä silmällä pitäen. Ja ehkä jos sen kasvihuoneen paikan saisi katsottua…
Tuo kasvattaminen on välillä ihan tuurihommaa.Mutta onneksi sitten on tori,josta voi hakea lisää taimia tai kokonaan uudet,jos epäonnistuu.Minä laitan aika paljon kasveja maitotölkkeihin,halpoja ovat ja hyviä.Tosin niissä ei ole reikiä pohjassa,eli kastelun kanssa pitää olla tarkkana.Yhtenä vuonna hifistelin niin,että leikkasin tölkin kahteen osaan.Ensin istutin pienempään tomaatin ja sen venyessä lisäsin loppuosan purkista,hyvin onnistui,tuki tuli kaupan päälle.Tänä vuonna muistin sen niin myöhään,että rakas apulaispuutarhuri ja oikea käteni Hannu oli polttanut purkit.Kiitos hänelle Lapin viikon aikana hän oli saanut kaikki pikkutaimet pidettyä hengissä ja säästänyt lisää purkkeja,kun kuulema varmasti saan ne taimia täyteen.
Suunnitelma kuulostaa hyvältä 🙂
Puutarha on pelastanut meilläkin monesti kasvatuskatastrofeissa.
Tämä on ihan huippua! Ja jotenkin lohduttavaakin, että samalle laiturille pääsee useampaa polkua pitkin.
Minä en tänä keväänä kylvä tomaattia ollenkaan. Päätin, että haen ne tosta naapurista eli plantagenista. Kahtena edellisenä keväänä taimet on olleet niin honteloita, että plantageniin olen joutunut jokatapauksessa. Ehkä ens keväänä taas kokeilen uudelleen
Hyvää keskustelua! Pitää testailla eri tapoja.
Mielenkiintoista! Kiitos, kun otatte kantaa ja tuotte esille erilaisia tapoja toimia. Tämähän on ihan mahtavaa. Parasta!
Minä taas olen kokenut, että pienellä sievällä lannoituksella tulee topakampia taimia kuin pelkällä vedellä. Mutta ehkä lopputulos on sama, kun teillä on topakampaa multaa, jossa lannotteita on jo itsessään enemmän.
Minä kyllä käytän kylvömultaa tai semmosta puutarhalta (vähän niinkun tiskin alta, kysymällä voi ostaa melkein mitä vaan…) ostettua kylvöseosta, johon myös koulin taimet. Joskus olen "tavallisella mullalla" saanut aikaa tuhoja, joskaan en tietenkään voi olla varma, johtuiko tuhot lopulta mullasta. Lannoitustakin kyllä kohtuudella harrastan 🙂
Ks. suurten tietäjien kommentit alta!
Minä teen vähän toisin kuin Ulla ja Sauvajyvänen, mutta lopputulos taitaa olla sama 🙂
Minä olen Ullan kanssa samoilla linjoilla. Paitsi nykysiin laitan sen ohuen kerroksen kylvömultaa päälle. Minä alan lannoittamisen vasta ulos siirron jälkeen, juurikin sen takia, etten halua niistä yhtään isompia sisällä kuin mitä ne ovat.
Mä en yleensä lannoita tomaatintaimia ennen kuin saan ne pysyvästi kasvihuoneeseen. Pelkään, että lannoitan ne liian honkkeleiksi sisätiloissa, eikä satoa sitten irtoa kuin joku onneton pieni pallura.
Kylvömultaan en ole koskaan uskonut, vaan käyttänyt mitä tahansa lähikaupan kukkamultaa. Tänä vuonna mulla on kylvömultaa, enkä ole eroa huomannut. Paitsi, että kylvömulta on niin höttöä, että sitä saa olla alvariinsa kastelemassa :-/
Ja siis semmoinen pieni tarkennus, että mullat jo tiedän, mutta toi lannoitus on juuri nyt mysteeri. Tähän asti olen pistellyt menemään ilmankin, mutta kun jostain luin, että kannattais lannoittaa, niin nyt olenkin sitten täysin vailla tietoa. Auta oi suuri tietäjä 😉
Loistavaa, että taimet toipuivat!
Kevätaurinko on tottumattomalle taimelle kyllä melkoinen shokki. Olen monesti tappanutkin taimet liian innokkaalla valohoidolla. Toisaalta hyvä, että valoa riittää, verholla tai harsolla siitä selviää!
Heh, heti joudut kysymysten ristituleen! 😉
Toipuneet ovat ja itse nyt epäilen liikaa aurinkoa. Valoverho ikkunan edessä taitaa auttaa, muutoin olisi aika kirkasta tuossa eteläikkunalla. Multana olen käyttänyt taimimultaa.
Kiitos, Anne, pohdinnoista. Taimien hengissäpitäminen on aina vähän tuurikauppaa, että silleen 🙂
Nuo kuvassa häämöttävät siemenet taitavat olla ko. verkkokaupasta. Tilaan ja ostan milloin mistäkin. Hyötykasviyhdistyksen siemeniä minulla taitaa olla eniten.
Kiitos, Mari, suurimpien kysymysten jakamisesta. Ihan samojen ongelmien äärellä olen minäkin (ollut).
Toivon, että juttusarja kokoaa jotenkin omiakin ajatuksia. Ovat vähän hajatuksia.
Voi kyllä. Nytkin yksissä purkeissa lukee vain chili. Syksy näyttää, mitä lajiketta se on 😀
Jee Hannele, hyvähyvähyvä!
Vaikka noita siemeniä tyrkitään purkkeihin joka vuosi vähän paremmassa tietoudessa, tällainen juttusarja olisi ollut hyvä alussa, ja varmaan edelleenkin. Kaikkien niksit tulevat aina tarpeeseen.
Asioita, joihin ei oikein googlaamalla ihan pihalla oleva aloittelija saa vastauksia, vinkkinä tuleviin juttuihisi: kylvömulta tulee esiin jokaisessa ohjeessa, mutta missään ei neuvota, millaiseen multaan pitäisi koulia. Jossain sanotaan sivulauseella, että taimia pitää lannoittaa, mutta harvoin kerrrotaan, missä vaiheessa ja etenkin millä.
Nämä ovat mm. aikanaan olleet alku-urani suurimpia kysymyksiä 🙂
Toi purkkien merkkaus on niin totta 😀
Tuo on hyvä vinkki! Jos taimet kasvavat vähänkin kauemmin samassa purkissa, on hyöty varmasti selvä. Kuka sitä nyt pelkällä vedellä eläis 😀
Hyvä! Go, Annaleena, Go!
Uuuuuuuuu! Jee! Tiedossa isoa iloa!
Kiva kun kommentoit!
Kiitos, Eija! Hyvä, kun muistutit maisseista. Täytyykin kaivaa siemenet lootasta.
Kuulostaa tutulta! Mutta matka on pääasia ja sato isoa bonusta 🙂
Kiva kuulla, Sini, että pysyt langoilla!
Ilo taimien ilmestymisestä aiheuttaa välitöntä tarvetta pomppia. Aina. 😀 Kesälle iso käsi!
Seuraava juttu on jo työn alla, hetki menee vielä 🙂
Öööh, tätä minä vähän pelkäsin. Että joku kysyy jotakin 😀
Siis toipuuko taimet kellastumisesta? Liiasta auringosta taimet saattaa vaalentua ja "palaa", nuokahtaakin, samoin kylmästä. Jos purkin pohjassa on reikiä, ei liika vesi pitäisi olla syynä. Kuivumisenkin huomaa kyllä nuukahtamisena. Eihän multa ole liian tömäkkää?
Itse koulin usein vain kerran, mutta jututin puutarhalla ammattilaisia ja he kertoivat kylvävänsä ensin isoon laatikkoon hajakylvönä (määrät on tietty valtavia), sitten aika pian suppilomaiseen pikkupottiin, ja potin täyttyessä juurista vasta isompaan purkkiin (josta taimi vielä istutetaan maahan/sankkoon, kunhan se menee seuraavaan kotiin).
Molemmat kommenttisia ovat niin totta! Miten tuo merkkaaminen voikin olla niin yybervaikeaa 🙂
Erityisesti pohdin täällä sitä että koska uskallan siirtää taimet isompaan purkkiin ja milä nikseillä taimen saa säilymään hengissä. Viimevuotinen pistokas kasvoi nimittäin seinäpuutarhassa jossa oli automaattinen kastelu ja paljon valoa, itsellä on kyllä (kai) valaistus kunnossa mutta en ole esim. kastelun määrästä ihan varma.. ja lannoitustarve on myös vähän mysteeri.
Sain kyllä siitä viime vuoden pistokkaasta ihan mukavan sadon, se kasvoi onnellisesti kasvimaalla ja oli yllättävän vaivaton 🙂
Ps. Tilasitko myös siemenet isoäidin verkkokaupasta? Siemenpakettisi näyttää samalta kuin omani 🙂
Minä laitan aina ruukkuun vähän yli puoleen väliin kunnon multaa, ja sitten päälle se pari senttiä kylvömultaa. Näin siemenet itävät hyvin, mutta kun juuret kasvavat, alkaa saada kunnolla ravinteita.
Kiitos näistä ohjeista! Tomaatit on ollut ajatuksissa jo useamman vuoden. Huomenna taidan mennä multakauppaan 🙂
Kiitos tästä, aivan mahtavaa!! Ensimmäistä kertaa aion nyt laittaa kirsikkatomaatit alusta alkaen.
Hyviä vinkkejä tomaatin kylvöön ! Itse laitoin juuri maissin siemeniä multiin.
Minun heikko kohtani on aina tuo kylvöjen merkitseminen – viime kesänäkin ihmettelin chilitaimien omituisuutta, kunnes tajusin kyseessä olevankin kanelibasilika… Muutenkin tämä meidän puutarhailumme on vähän sattumanvaraista. Mitä nyt törkitään lasten kanssa siemeniä sinne tänne pihamaalla. Ihan kivasti on satoa saatu kuitenkin 🙂
Ihanaa, kesä tulee! Minullakin on ikkunalaudat jo täynnä kaikenlaisia taimia, myös tomaatteja. Viikonloppuna ajattelin istuttaa vielä vähän lisää! Se on kyllä uskomaton ilon tunne, kun ensimmäinen taimi kurkkaa mullan seasta. Ehkä joskus vielä tulee sitä satoakin 😉 Täällä ainakin pysytään siis kasvatusjutuissa langoilla!
Kiitos vinkeistä, seuraavia odotellessa… 😉
Taimet ovat oikein hyvällä mallilla kerrankin mutta miksi kellastuvat välillä? Liikaa vettä, liian vähän? Liikaa aurinkoa? Kylmää? Pitääkö koulia heti isoon purkkiin/maitopurkkiin vai sopiiko koulia useamman kerran?
Ai kamala, että tuo kolmas bulletti onkin niin järkyttävän totta – ja monta monituista kertaa kantapään kautta koettu 😀
Koulimisessa itselle suurin oppi on ollut se, että taimet voi surutta istuttaa syvään, kun tomaatti kasvattaa sivujuuria. Sillä pelastaa liian honteloiksi kasvaneet taimet.
Kiva, Anne, että kommentoit ja huippua, jos tomaattiset tarinat tuntuu mielekkäältä.
Annathan vinkkiä, mikä vaihe on erityisen kinkkinen tai mietityttävä!
Mahtava juttusarja, kiitos! Itse kasvatan tomaattini tänä vuonna siemenestä, viime vuonna sain kollegalta pistokkaan. Taimien kasvu on hyvällä mallilla ja eniten kiinnostaakin että mitä seuraavaksi tapahtuu 🙂