Muistatteko, kun tein viime kesänä täytettyjä mansikoita? Mansikoiden sisään lusikoitiin makeutettua mascarponejuustoa ja ne dipattiin keksimurussa – takuuvarma hitti noutopöytään tai piknikille.
Valkosuklaatäytteiset vadelmat vaativat hieman enemmän kärsivällisyyttä, mutta takaan niiden olevan vaivan arvoisia. Raikas vattu ja kermaisella tuorejuustolla pehmennetty valkosuklaa ovat täydellinen makupari, eikä kukaan voi vastustaa pieniä ja suloisia syötäviä.
****
Valkosuklaatäytteiset vadelmat
50g valkosuklaata
n. 100g maustamatonta tuorejuustoa
n. 200g tuoreita, kotimaisia vadelmia
Sulata suklaa vesihauteessa, nosta kulho pois lämmöstä ja sekoita suklaasulan joukkoon tuorejuusto. Sekoita, kunnes täyte on tasaista. Täytä vadelmat. Vadelmien täyttäminen onnistuu helpoiten pursottamalla täytettä joko pussiin leikatun pienen reiän tai ohuehkokärkisen tyllan avulla. Laita täytetyt vadelmat jääkaappiin jäähtymään.
****
Kiitos Puronvarsi mukavasta palautteesta, ihana kuulla! Vattusatoa odotan minäkin.
Taustavoimat ovat vertaansa vailla ja tuikitärkeitä.
Ihanan näköisiä ovat, pitääpä ruveta odottelemaan vattusatoa! ja huikean hyvät sivut sulla, kiitos Rva ja Hra kokille. 🙂
Ihanan näköisiä! Kesän satoa odotellessa… 😛 Tärkeitä nuo taustavoimat. Ja ihanat ja HYVÄT sivut tulla!
Vattujen täyttäminen on itseasiassa tosi nopeeta ja helppoa:) Syntyy liukuhihnalta! Kokeiltu on 6 rasiaa… Johanna
Sooloilu on suotavaa – kiitos itsellesi vinkistä! Alkuviikosta naureskelin vattupuskassa, että osa villivatuista olisi kyllä melko villi täyttää, niin pieniä osa oli. Osa oli taas niin valtavia, että puutarhavatutkin kalpenevat!
Minä vastaan teksteistä ja kuvista täällä Kokkipottilassa. Herra Kokki on kuitenkin tärkeässä roolissa blogissa, sillä koetut ruoka-, keittiötarha- ja matkaelämykset ovat valtaosin yhteisiä ja blogi on paljon muutakin kuin tekstit ja kuvat. Välillä herrashenkilö toimii apukokkina, välillä pääkokkina tai kokkikaverina. Myös ideoijana, kriitikkona ja kielentarkastajana sekä mielipiteiden antajana/peilinä, kuvanvalitsijana ja kannustajana herra Kokki on taituri – taustavoimanana siis liki jokaisessa julkaistavassa jutussa.
Huippuhyviä oli – kiitos vinkistä! Sooloilin ja lisäsin mariannerouhetta, passas ku nenä päähän ja valkosuklaa vadelmaan! 🙂 Kirjoitteleeko se teidän kaksikon toinen osapuoli tänne koskaan mitään?
Kiitos, Ullanen!
Heh, arvaa vaan 🙂 Mitä pikkukoira ei ehtisi tehdä. Puuh.
Voi Hannele, miten huikeaa! Mitä kaikkea se pikkumusta ehti värkkäämään sillä välin kun teit vadelmaherkkuja?
Kiitos (vadelmien) söpöystunnustuksesta 😀
Munakoisojutut tein selkärangasta. Täytyy ottaa uusiksi, että saan ohjeen talteen.
Nämä oli ehdottomasti illan söpöintä syötävää 🙂 Ja niiden munakoisojuttujen ohjetta odottelen innolla ja testaan heti sopivan tilaisuuden tullen. Kiitos seurasta!
Vein ensimmäisen satsin piknikporukalle, toinen satsi syötiin sekunissa herra Kokin kanssa puoliksi. Molemmille oma vene, täydellistä 🙂
Täytetyt karhunvatukat olisivatkin taatusti ihan supereita!
Mahtavan näköisiä, söisin rasian yhdellä istumalla! Mä olen vaan niiiiiin onneton pursottimien kanssa, pitäisi harjoitella aluksi jollain isommalla marjalla. Tai vesimelonilla, siihen ehkä saisin minäkiin osumaan… 😀
Aivan mahtava idea, tätä on pakko kokeilla. Karhunvatukat voisivat toimia myös ja olla hiukan helpompi täyttää.
Kiitos sinulle. Oli lystikästä!
Hyvä mieli ja hyvä maku, niiden eteen jaksaa vähän näpräilläkin 🙂
Kiitos! Minä söin ainakin monta. Ja eilen kokonaisen veneellisen!
Pientä ja sievää 🙂 Kiitos hatunnostosta!
Aika nopsasti vatut lopulta täyttyvät, kun on sopiva pursottimen suutin/reikä pussissa. Näyttää isommalta hommalta kuin onkaan.
Ja maku, ah!
Rakkaalla lapsella monta nimeä: välivadelmat, vadelmavenepakolaiset… Ihania olivat! Kiitos pyöräily- ja piknikkiseurasta 🙂
Oi, miten ihania! Vähän näpertelyä, mutta varmasti hurjan hyvä mieli 🙂
Välivadelmat olivat ihastuttavia! Montakohan söin? Ei ne silti kesken loppuneet 🙂
Nostan hattua näpertelyjaksamukselle! Olivat nämä kyllä söpöjä ja makoisia 🙂
Aikamoinen homma varmaan täyttää pikku vadelmat valkosuklaalla mutta voin ihan kuvitella sen maun…..