Ruokablogi
Säilöntä Suupalat & naposteltavat
Kolme viikkoa pohjoisen kevättuulia ja räntäsadetta sekä aurinkoa ja pakkasöitä ovat jälleen tehneet hyvää jälkeä. Ulkona kuivaneet keväänmerkit, kuivalihat, ovat valmiita: päältä kevään ahavoittamat, sisältä suussa sulavan pehmeät.
Kevättä, ystävät, kevättä!
_____
Tarvittavat evästeet ovat välttämättömiä, jotta tämä sivusto olisi käyttäjäystävällinen ja turvallinen. Välttämättömät evästeet eivät kerää henkilötietoja, eivätkä lähetä tietoja kolmansille osapuolille.
Sivutollamme käytetään evästeitä, jotka eivät ole välttämättömiä sivun toiminnan kannalta, vaan niitä tarvitaan mm. analyysitietojen keräämiseen, mainosten näytämiseen ja muuhun upotettuun sisältöön. Tällaiset evästeet saattavat kerätä henkilötietoja, kuten ip-osoitteita ja laitetietoja ja sekä yksityiskohtaista tietoa sivun käyttämisestä. Sivuston käyttämisestä kerättävään tietoon ei yhdisty henkilötietoja, joita Kokit ja Potit tallentaisi tai käsittelisi. Velvollisuutemme on kysyä sinulta lupaa näiden ei-välttämättömien evästeiden käyttämiseksi.
Uskon! Ja se maku on hyvä!
Melkein pystyn tuntemaan maun!
Nam!
Kiva kuulla, Nelle!
Minä tosin just ajattelin, että toistan itseäni, kun joka vuosi tähän aikaan toitotan samaa asiaa 🙂
Me ollaan tehty kuivalihaa (tai puolikuivaa lihaa) ehkä viisi-kuusi vuotta. Meillä vuorokauden lämpötilavaihtelut on ollu riittävän suuria, vaikka joka vuosi se vähän jännittää, kun periaatteessa me ollaan perinteisen kuivalihan tekemiseen kai vähän liian etelässä 🙂 Hyvällä tuurilla hyvät säät on koko Suomessa, mutta tänä vuonna olis Helsingissä saattanu olla vähän turhan lämmin.
Nam 🙂
Oh, sä aina yllätät Hannele. 🙂 Mäkin oon haaveillu kuivalihan tekemistä. Ehkä jonain vuonna.
Kauniin värisiä ne on!
En hoksannut punnita lihoja kuivaneina. Palaan asiaan!
Wow! Kauniita! Paljonko painosta katosi kuivattaessa?