|

Juustofondue

JOULUKALENTERIN 10. LUUKKU

Uskallan sanoa, ettei ilta tästä juuri parane: Kuuma juustofondue, kasa hyvää leipää ja lasillinen viiniä – sitä samaa, jota fonduepataankin on kaadettu. Ja tietysti parasta seuraa. Juustofondue on yksi suosikkiruokani niihin hetkiin, kun pöydän ääressä viivytään pitkään eikä kenelläkään ole kiire mihinkään.

Juustofondueta suunnitellessani laitoin viestiä vuorille kysyäkseni viimehetken vinkit ja perinteisimmät fonduesalat. Kaksi herra Kokin hurmaavaa serkkua asuu Sveitsissä, eikä perinteitä vaalivilta sveitsiläisiltä oppinsa saaneiden naisten vinkkejä voinut olla kuulematta. 

”Hyvän juustofonduen ydin on tietenkin maukas juusto. Meillä se yleensä tehdään anopin tapaan pääasiassa omasta alppijuustosta lisäten hieman esim. Gruyeriä tai Vacheriniä. Lisukkeena leipäpalojen lisäksi meillä yleensä sokerin kera keitettyjä päärynälohkoja, joskus perunaakin ja cherrytomaatteja. Täällä voi ostaa valmiina fonduejuusto-raasteseoksia ja onkin muotia vaihdella makuja ja tehdä fondue vaihdellen valkoviini/schnapsin sijasta olutpohjainen tai miksei juhlaan jopa kuohuviinipohjainen fondue.”

Omaa alppijuustoa meillä ei tietenkään ollut. Kahdesti olen saanut tuota vuorilla laiduntaneiden lehmien maidosta valmistettua juustoa maistaa, enkä ole ehkä koskaan syönyt herkullisempaa juustoa. Myöskään Vacheriniä en Oulusta löytänyt, mutta Gruyeren ja Appenzellerin sekoitus toimi fonduessa loistavasti. Liemipohjana käytimme perinteiseen tapaan valkoviiniä ja lisäkkeinä söimme leipäkuutioita ja kirsikkatomaatteja. Pöydässä oli myös racletesta lainattuja pieniä etikkakurkkuja.

”Anopin oppien mukaan lasketaan n. 200 grammaa juustoa/hlö ja nestettä puolet siitä. Juomana on yleensä valkoviiniä ja mustaa teetä, jonka sanotaan auttavan ruuansulatuksessa. Pippuritujaus myllystä lautasella ajaa myös samaa asiaa, jos kastaa juustopalansa pippuriin lautasella, juusto ei ”jämähdä” niin helposti vatsaan.”

Kahdensadan gramman sijaan laitoimme juustoa noin 100 grammaa syöjää kohti – 200 grammaa olisi ollut meille siihen tilanteeseen liikaa – mutta viinin määrä oli yllä olevan ohjeen mukainen eli puolet käytetyn juuston määrästä. Olen tehnyt juustofondueta monta kertaa aiemminkin, ja jälleen yllätyin valmistuksen helppoudesta. Juuston raastaminen ja leivän kuutioimien ovat puuhista suurimmat. Haaveilen jo kuohuviinifonduesta ja itse tehdystä fondueleivästä. Niin, ja matkasta Sveitsiin. Se oma alppijuusto ei jätä minua rauhaan.

 


 Resepti

 

 

Juustofondue 

2-4 annosta 

200 g Gruyere-juustoa

200 g Appenzeller-juustoa

2-3 valkosipulin kynttä

2 dl valkoviiniä

noin 1/2 sitruunan mehu

hieman valkopippuria

hieman muskottipähkinää

(loraus Kirschiä)

1 rkl Maizenaa
(veitsenkärjellinen ruokasoodaa)

lisäksi

hyvää vaaleaa leipää kuutioina

kirsikkatomaatteja

(päärynää) 

mustapippuria pöytämausteeksi

Raasta juustot. Kuori ja puolita valkosipulinkynnet. Hiero valkosipulinkynsien leikkauspinnalla fonduepadan sisäpinta. Jos pidät valkosipulista, voit jättää kynnet kattilaan. Voit myös poistaa kynnet. 

Lisää pataan viini, sitruunamehu sekä pippuria ja hieman muskottipähkinää. Kuumenna liemi kiehuvaksi. Lisää juustoraaste pataan vähitellen koko ajan sekoittaen. Lisää Kirsch ja maizena, sekoita tasaiseksi ja anna kiehahtaa.

Nosta fonduepata telineeseensä liekin päälle. Tarjoa juustofonduen hyvän vaalean, kuutioidun leivän kanssa. Lisäkkeeksi sopivat kirsikkatomaatit, päärynä, peruna ja etikkakurkut. Juomana valkoviiniä ja mustaa teetä.

_____

Similar Posts

8 Comments

  1. Todellakin! Tykkään myös yhteisen padan ääressä touhuilemisesta.

  2. Juustofondue on niin ihanaa! ai että, sitä pitäisi syödä useammin 🙂

  3. Klassikot on aina välillä hyvä kaivaa naftaliinista. Ihan päällimmäisenä ei meilläkään fonduepata ollut 😉

  4. Hyvä perinne! Eikä tartte miettiä, mitä tänä vuonna tarjottaisiin.

  5. Empä ole aikoihin tarjonnut juustofondueta ja melkein jo unohtanutkin sen. Täytyy yrittää etsiä jos jostain löytyisi meidän vanha fonduepata.

  6. juustpfondue vaan on <3. Meillä siitä on tullut perinteinen uuden vuoden ruoka.

  7. Lihafonduekin on ihanaa!
    Totesimme molemmat, että tuo 100 g juustoa per syöjä oli juuri sopiva. Enemmänkin olisi toki syönyt, mutta olo oli kylläinen ja hyvä, kerrankin 🙂

  8. Juustoähky fonduen jälkeen on kyllä parhaita olotiloja, joita ihminen voi itselleen hankkia 😀 Meidän tietoutemme aiheesta tulee baijerilaisilta, Alppien juurella asuvilta ystäviltämme, vielä juustoista pataa enemmän olemme keitelleet lihaliemifondueta. Sillä ei valitettavasti pääse kyllä aivan samaan ähkyonneen…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.