Laskiaisen aikaan käydään aina sama kädenvääntö: hillolla vai mantelimassalla. Molemmilla vaihtoehdoilla on oma, vankka kannattajakuntansa, eikä toiselle puolelle aitaa juuri kurkita.
Me olemme hillotyyppejä. Pitkin sormia valuva hillovana ja nenänpäähän asettuva kermavaahtotäppä ovat osa laskiaispullanautintoa. Nyt päätin antaa mantelimassalle mahdollisuuden – ei yhdeksän miljoonaa ruotsalaista voi niin väärässä olla – ja sekoitin mantelimassan itse.
Perinteisesti mantelimassaan laitetaan saman verran mantelia ja sokeria (1:1) ja massa notkistetaan tilkalla nestettä. Minä vähensin hieman mantelimassan makeutta ja osaan massasta sekoitin myös rouhittua mantelia tuomaan tasaiseen massaan vähän elämää. Pullia täytettäessä aion pehmentää mantelimassaa lorauksella kermaa, jotta täytteestä tulee hieman kosteampaa. Ja ehkä täytän pullat lopulta koko kolmikolla: notkealla mantelimassalla, pienellä määrällä hilloa ja kasalla kermavaahtoa. Enemmän on enemmän.
Resepti
Mantelimassa – vähemmän sokeria, enemmän makua
60g mantelijauhoa
40g erikoishienoa sokeria
muutama pyöräytys vaniljamyllystä (tai puolikkaan vaniljatangon siemenet)
n. 2 rkl vettä, maitoa tai kermaa
lisäksi halutessasi
2 rkl mantelirouhetta
2-3 rkl kermaa massan notkistamiseen
Sekoita mantelijauho ja sokeri kulhossa. Lisää vanilja ja tilkka kerrallaan nestettä (nesteen määrään vaikuttaa jonkin verran mantelijauhon kosteus). Työstä käsin tasaiseksi massaksi. Lisää massaan halutessasi mantelirouhetta ja notkista lisäämällä kermaa (tai maitoa tai vettä). Muotoile massa pötköksi, pyöräytä kelmun sisään ja laita jääkaappiin tekeytymään vähintään pariksi tunniksi, jotta sokerikiteet ehtivät sulaa mantelijauhon joukkoon.
Jos täytät mantelimassalla laskiaispullia, voit notkistaa massaa kermalla. Sekoittamiseen tarvitset haarukkaa.
_____
Kyllä, paitsi hillopullalla. No, ei ollut pahaa sekään. 😉
Hannele,ei ole laskiaispullia mutta marsipaania käytetään paljonkin.
Kyllä pulla laskiaisessa naisen tiellä pitää 🙂
Syödäänkö siellä kaukana laskiaispullia tai jotain sen tapaisia?
Täyttykö kolo?
Meillä pullien väliin laitetaan tänä vuonna Baking Instinct -kirjassa olevaa vadelma-portviinihilloa, joka on aivan törkeen hyvää.
Kananmunanvalkuainen saattaa tehdä massasta vähän napakampaa, voisin kuvitella, mutta hyvin toimii kyllä ilmankin.
KIITOS, Veera!
Kiitos, Veera!
Mantelimassalla olen aina laskiaispulllat ottanut.En ole pullan ystävä erikoisesti mutta laskiaispullat ovat namia.Ja aina teen itse mantelimassat/marsipaanit
Just sanoin miehelle, että jos käypi kaupungissa niin on paree tuoda mantelipullia mulle. Olis just sellainen kolo tuolla mahan pohjalla.
Ja ihanat kuvat, jälleen kerran!
Niin ja mä oon aina laittanut yhden kananmunavalkuaisen, mutta huomiseksi kokeilenkin tällä sun ohjeella ilman.
Juu kyllä se on hilloa ja massaa kumpaankin kunnon pullaan laitettava! Ja nimenomaan vadelmahilloa. 🙂
Olen one and only laatuasi!
Ah, tuota minä en vielä ole hoksannut: hillo+mantelimassa samaan pullaan! Tykkään molemmista, olen harvinaisuus 🙂
Ei olekaan, ainakaan mantelimassasarjassa 🙂
Tykkään rouheisesta versiosta vielä tasaistakin enemmän.
Täällä Ruotsissa ei ole vielä hillopullia näkynyt laskiaispullaosastoilla, vaikka kaikenlaisia muunnoksia onkin viime vuosina kehitelty. Toki hillopullat varmaan ovat maistuvia, ja niitä voin joskus leipoakin, mutta hei! Ei ne ole laskiaispullia. Rakastuin nuorena Tukholman Kungsholmenin lähikonditorian laskiaispulliin. Niissä oli mantelimassan joukossa mantelirouhetta, ja osa kermasta oli sekoitettu mantelimassaan. Kardemummaa tietenkin pullassa. En ole kermavaahdon ystävä, mutta tuollaiset laskiaispullat ovat parhaita. Tänä vuonna teen mantelimassan ja leivon pullat itse.
Ei ole omatekoisen mantelimassan voittanutta!