Joulukalenterin 16. luukku
Piparkakku ja sinihomejuusto on klassikkopari. Tähän glögi-iltaan sopivaan herkkuun muutin tavanomaisia mittasuhteita itselleni mieluisempaan suuntaan: pipari pääsee kyllä estradille, mutta sen rooli on murumaisen pieni. Pääosassa patsastelee persimon, kauden herkku sekin, jonka makeutta sinihomejuusto tasaa.
Kolmikko toimii myös carpacciomaisena salaattina. Persimonit siivutetaan ohuelti ja asetellaan lautaselle hieman limittäin. Päälle murennetaan juustoa ja piparkakkua. Kokeilin piparimurujen sijasta myös – kehtaanko edes myöntää – piparkakkutaikinaa. Se mikä rapeudessa hävitään, maussa voitetaan, jos kaltaiseltani taikinanystävältä kysytään.
Resepti
Persimonia, sinihomejuustoa ja piparimuruja
kypsiä persimoneja (1/2 – 1 per syöjä)
sinihomejuustoa
piparkakkuja
Pese persimonit ja lohko ne suupaloiksi. Laita persimonlohkojen päälle nökkönen juustoa, voit kiinnittää juuston tikulla. Murustele päälle piparia. Kaltaiseni taikinalover voi korvata piparimurut taikinalastuilla tai “taikinaraasteella”.
_____
Persimon taitavat elää loppusesonkiaan, eikä ne todella ole hinnalla pilattu. Kivaa!
Tämä(kin) pikkuruoka sopii mainiosti joulunjälkeiseenkin aikaan.
Mukavaa uutta vuotta, Mummeli!
Oi, persimonit ovat herkkua ja tähän aikaan vielä edullisiakin. Pitääpä kokeilla.
Makean ja suolaisen liitto toimii aina vaan!
Ja taikina se vasta toimiikin 😀
Heh, tuo taikina idea kutsuu kokeilemaan! Ihana resepti taas kerran. Tein myös persimon-sinihomejuusto hommeliini pari päivää sitten. Oli aika hyvä yhdistelmä. Pitää blogata sekin ohje tässä joulunaikaan!
Kiitos, Mari 🙂
Hekottelen täällä itsekseni. Korjasin virheen sen sympaattisuudesta ja naurettavuudesta huolimatta.
Minä en ole kovin innostunut piparista, mutta pidän kyllä periaatteessa piparin ja sinihomejuuston makuyhdistelmästä. Tässä piparia on just sopivasti!
Hahahahaha mä en ees huomannu 😀 kiitti päivän nauruista!
Mä en ole koskaan ollut erityisen innostunut piparista ja sinihomeesta yhdessä, mutta persimon on parasta kyllä! Just tuollaisten suolaisten juustojen kanssa. ps. sulla on aika symppis näppisvirhe tossa ohjeen ekassa sanassa 😉
Niinpä!
Ja Japanissahan ilmeisesti suositellaan raakaa kalaa kun täällä se on ehdoton nounou. Mutta maalaisjärjellä tässä pärjää ja sillä, että päästää osan mussutuksista toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos 😛
Jaksaajaksaa, Hanna! Joulu on joka vuosi, rajoitukset vain väliaikaisia.
Kävin muuten syksyllä mielenkiintoisen rajoitekeskustelun itäisellä Uudellamaalla asuvan ystäväni kanssa. Siellä rajoitukset ovat kuulema erilaisia kuin Helsingissä. Ja kun perhe on muuttanut Suomeen Ruotsista, on siellä rajoitteet ovat tietysti tyystin erilaisia kuin Suomessa. Tanskassa oli jossain vaiheessa suositus olla käyttämättä kosmetiikkaa raskauden aikana. Osa rajoitteista on ihan varmasti paikallaan, osa todella tärkeitä, mutta selvästikään mitään yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa ei ole. Tsemppiä! Palkinto on kaiken arvoinen!
Pakkasessa täytyy olla aina taikinajemma akuuttiin tarpeeseen 🙂
Taikina voittaa valmiit piparit sata-nolla!
Kiitos!
Ai että, kuulostaa ihanalta. Ens jouluks näitä – sinihomejuustot jää tänä vuonna meikäläisellä väliin. *mutisee itsekseen helvetillisessä rajoitusviidakossa*
Sunnuntaina tuli leivottua pipareita. Ja maisteltua taikinaa joka välissä. Taikina on siis paljon parempaa kuin paistetut piparit. Vielä on pakkasessa sitä, josko vaan nauttisi sen sellaisenaan ?
Ai niin…kiitos taas kivasta vinkistä.
Jaana
Niin on! NIIN ON!
Taikina on ihan parasta!