Viljelylaatikko – rakentaminen ja käyttövinkit

Kaupallisessa yhteistyössä K-Raudan kanssa

Viljelylaatikko on helppo tapa saada satoa pihalta tai parvekkeelta. Näillä vinkeillä onnistut sekä rakentamisessa että viljelyssä.

VILJELYLAATIKON SYVYYS ja koko

Viljelylaatikon perustaminen on helppoa. Vaihtoehtoja on kaksi: valmiit lavakaulukset tai viljelylaatikon rakentaminen itse. Jos kasvatuslavan tekee itse laudoista, saa laatikosta tehtyä juuri sen kokoisen ja syvyisen kuin tilaan ja tarpeeseen sopii. Muutama tärkeä asia on kuitenkin hyvä ottaa suunnittelussa huomioon.

Mieti, mitä haluat laatikossa kasvattaa. Jos viljelet salaatteja tai yrttejä, riittää noin 20 cm korkea viljelylaatikko – mullan syvyys on silloin samankaltainen kuin valmiissa lavakaulusviljelyssä. Perunat, porkkanat ja muut juurekset kaipaavat syvempää multatilaa, jolloin kolmen tai neljän laudan korkeus on riittävä.

Korkeampi viljelylaatikko on tarhurille hieman armollisempi kahdesta syystä: viljelysten äärelle on helpompi vaikka istahtaa tekemään kylvöjä tai kitkentää ja isomman multatilan kosteus on vaivattomampi pitää kasveille sopivana. Kesäkuumalla ison multatilan merkityksen huomaa hetkessä, siksi itse suosin reilunkokoisia kasvatuslaatikoita ja myös ruukkuja.

Kasvatuslaatikko on hyvä mitoittaa niin, että reunoille ja laatikoiden väliin jää hyvin kulkutilaa ja pihalla kottikärryillä pääsee tarvittaessa lähelle laatikoita. Näin viljelysten hoito on helppoa.

VIljelylaatikon rakentaminen

Voit nikkaroida kasvatuslaatikon raakalaudasta tai höylätystä laudasta. Jos (ja yleensä kun) laatikossa kasvatetaan syötäviä kasviksia, yrttejä tai kukkia, kannattaa välttää kyllästettyjä kestopuita. Perinteisen mäntylaudan ohella voi käyttää esimerkiksi lehtikuusilautaa, johon itse päädyin.

Minun käyttämät laudat olivat varsin leveitä (145mm), ja laitoin kolme lautaa päällekkäin. Näin laatikon korkeus on 43,5 cm. Kulmissa on pituussuunnassa puoliksi sahattuna samaa lautaa. Rakensin ensin pitkät sivut valmiiksi, kiinnitin yhden päädyn laudat pitkiin sivuihin ja pidin mittaustauon. Tässä vaiheessa on nimittäin tärkeä tasata laatikon kulmasta kulmaan mitat eli asetella jo pystyssä pysyvä rakennelma niin, että siitä tulee suora. Ja sitten laitetaan toinen pääty kiinni. Minä tein lautoihin ennen ruuvaamista poralla reiät, jotta laudat eivät halkea.

Kannattaa tutustua myös K-Raudan mainioon artikkeliin, jossa näytetään sekä viljelylaatikon rakentaminen että parhaat tuotteet rakentamiseen.

Kasvatuslaatikko on hyvä käsitellä puunsuojalla (esim. Tikkurila Verso), joka suojaa puuta kosteudelta ja ennaltaehkäisee puun lahoamista. Lehtikuusta käytettäessä suojaus ei ole välttämätöntä, mutta lisäsuojaa sillä toki saa. Samalla lavat saa sävytettyä vaikka tummanpuhuviksi, jolloin ne keräävät hyvin lämpöä ja kasvukausi pääsee keväällä vauhtiin aiemmin ja jatkuu syksyllä hieman pidempään.

viljelylaatikko – käyttövinkit

Viljelylaatikon voi perustaa oikeastaan mihin tahansa: parvekkeelle, kiveyksen tai asfaltin päälle, nurmikolle tai myllätylle maalle. Laatikon sisäpuolelle voi laittaa suodatinkangasta, joka suojaa esimerkiksi parvekkeen lattiaa mullalta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että madot ja muut pieneliöt eivät pääse laatikkoon, jos pohja on vuorattu kankaalla tai muulla paksulla materiaalilla, joten maapohjan päälle perustettu laatikkoa en vuoraisi kankaalla – ehkä maatuva sanomalehtikerros nurmikon päällä olisi hyvä idea.

Jos laatikko on korkea, kannattaa pohjalle laittaa mahdollisuuksien mukaan karkeampaa maa-ainesta. Minä hain merenrannalta aaltojen pätkimää kaislaa, mutta myös risut ja esimerkiksi haravoidut lehdet käyvät hyvin. Varsinaista salaojitusta (esim. sepeliä) ei lavaviljely mielestäni tarvitse. Mullaksi kannattaa valita ilmavaa kasvatusalustaa, jossa kasvit kasvavat hyvin.

Sitten vaan taimia tai siementä multaan ja satoa odottamaan!

Tutustu myös näihin keittiötarhatarinoihin:

Kuvassa on linkki kaikkiin jouluresepteihin. Kuvassa on kehottava teksti ja saaristolaisleipä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.