Varma, satoisa ja arktinen.
Pari kolme vuotta sitten ostin uutukaiseen kasvihuoneeseen viiniköynnöksen (’Zilga’). Taimea kuvattiin sanoilla varma, hyvin satoisa ja arktinen. Oli ihana hehkutella ajatuksella katossa roikkuvista suurista tertuista, makeasta sadosta ja itse poljetusta viinistä. Suunnitelma oli loistava! Totuus on ollut viitosvyöhykkeen kotipuutarhassa vähän toinen. Köynnös on kyllä talvehtinut hyvin ilman pakkassuojiakin (arktinen) ja kattoon on varmasti saanut viritellä naruja viininvarsihuitukoille. Varmaa on ollut myös sato – lehdissä mitattuna. Olen moneen kertaan kironnut koko köynnöksen ja alkukeväästä jouduin hillitsemään itsenäni, etten kiskonut kasvia kompostiin. Mutta sitten tuli lämmin kevät, silmut ja toivo sadosta. Kesällä löysin kolme nuppineulanpään kokoista rypäleen alkua. Mikä riemu! Ja nyt, kun olin taas tarzanoinut itseni kasvihuoneen perälle, huomasin tertullisen kypsyviä rypäleitä. Mykistävää.
Hyvin satoisa, sanoisin.
Anteeksi Miia, huomasin kommenttisi vasta nyt. Viininmaistelumekko kannattaa olla alvariinsa silitettynä. Jossain saattaa kasvaa vähän paremminkin samainen köynnös (niinku chilessä tai espanjassa).
En siis ihan vielä ala silittämään viininmaistelumekkoani ;). Ilahduttava, lämminhenkinen ja tyylikäs blogi. Kiitos Hannele!